Kuka on oikeutettu perintöön?
Kuka on oikeutettu perintöön, jos vainajalla oli puoliso, lapsia tai testamentti? Epäselvä perimysjärjestys voi pysäyttää koko kuolinpesän hoitamisen.
Autamme selvittämään perilliset, testamentin vaikutuksen ja mahdollisen lakiosavaatimuksen. Käymme läpi sukuselvityksen ja muut asiakirjat, jotta tiedät oman asemasi ja tarvittavat seuraavat toimet. Laki Lehtonen on toiminut yli 10 vuotta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun oikeutesi perintöön on epäselvä?
-
1. Kirjaa tilanteesi ja tavoitteesi
Kerro, mitä perinnön selvittämisessä tai jakamisessa on kesken. Kirjaa tiedossasi olevat osapuolet ja mahdolliset määräpäivät.
-
2. Kokoa käytettävissä olevat asiakirjat
Ota esiin perukirja, testamentti, avioehto ja aiemmat sopimukset, jos ne ovat saatavilla. Kerro myös, mitä asiakirjoja vielä puuttuu.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Yleiset edellytykset
Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Ennen kuolemaa siitetty lapsi perii, jos hän syntyy elävänä (PK 1 luku 1 §). Perintöoikeus perustuu sukulaisuuteen, avioliittoon tai ottolapsisuhteeseen, tai sitten testamenttiin. Ulkomaalaisella on Suomessa sama oikeus perintöön kuin Suomen kansalaisella (PK 1 luku 3 §). Jos perillistä ei ole eikä testamenttia ole tehty, perintö menee valtiolle (PK 5 luku 1 §).
Perimysjärjestys ja parenteelit
Rintaperilliset
Perintökaaressa on kolme perillisryhmää eli parenteelia. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset eli vainajan lapset. Kukin lapsi saa yhtä suuren osan. Jos lapsi on kuollut, hänen lapsensa tulevat hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan (PK 2 luku 1 §). Sijaantulo-oikeus on tässä ryhmässä rajaton, eli osuus kulkee lapsenlapsille ja edelleen alaspäin.
Esimerkki: vainajalta jäi kolme lasta, ja pesän säästö velkojen jälkeen on 120 000 euroa. Jokainen lapsi saa 40 000 euroa. Perintöveroa siitä menee I veroluokassa 800 euroa lasta kohden (PerVL 14 §).
Testamentilla rintaperillisiä ei voi jättää kokonaan ilman perintöä. Rintaperillisellä ja hänen jälkeläisillään on oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi lain mukaan (PK 7 luku 1 §). Esimerkissä lakiosa on 20 000 euroa. Lakiosaa pitää vaatia itse. Ilmoita vaatimuksesi testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu sinulle virallisesti tiedoksi. Tämä tulee PK 7 luvun 5 §:stä ja 14 luvun 4 §:stä. Jos et vaadi ajoissa, lakiosa jää lähtökohtaisesti saamatta.
Vanhemmat ja isovanhemmat
Toiseen parenteeliin kuuluvat vainajan vanhemmat. Jos rintaperillisiä ei ole, vanhemmat saavat kumpikin puolet perinnöstä. Jos toinen vanhemmista on kuollut, vainajan veljet ja sisaret jakavat kuolleen vanhemman osuuden, ja kuolleen sisaruksen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä (PK 2 luku 2 §). Sisarpuolet saavat osansa siitä, mikä olisi tullut heidän omalle vanhemmalleen. Jos sisaruksia tai heidän jälkeläisiään ei ole mutta toinen vanhemmista elää, hän saa koko perinnön. Tässäkin ryhmässä sijaantulo on rajaton.
Jos ensimmäisen tai toisen parenteelin perillisiä ei ole, perivät isovanhemmat. Kuolleen isovanhemman osuuden saavat hänen lapsensa eli vainajan tädit, sedät ja enot (PK 2 luku 3 §). Tähän sijaantulo päättyy. Serkut ja kaukaisemmat sukulaiset eivät peri (PK 2 luku 5 §). Jos vainaja oli naimisissa, leski perii ennen toista ja kolmatta parenteelia (PK 3 luku 1 §).
Lesken oikeus perintöön
Leskenä sinulla on vahva asema, vaikka et olisi perillinen. Saat pitää puolisosi jäämistön jakamattomana hallinnassasi, jollei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu (PK 3 luku 1 a §). Vaikka lapset vaatisivat jakoa, saat pitää hallinnassasi yhteisenä kotina käytetyn asunnon, jos omassa varallisuudessasi ei ole kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisen kodin tavanomainen koti-irtaimisto jää aina hallintaasi (PK 3 luku 1 a § 2 mom). Tästä hallintaoikeudesta et maksa perintöveroa (PerVL 8 §).
Jos puolisoltasi ei jäänyt rintaperillisiä, perit lähtökohtaisesti koko jäämistön, ellei puolisosi ole testamentilla määrännyt toisin (PK 3 luku 1 §). Leskellä ei ole lakiosaa (PK 7 luku 1 §). Oikeutta ei myöskään yleensä ole, jos avioeroasia oli vireillä puolison kuollessa (PK 3 luku 7 §). Avioehto ei muuta tätä, sillä se vaikuttaa ositukseen, ei perintöoikeuteen. Ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset ovat toissijaisia perillisiä. He saavat lähtökohtaisesti puolet sinun pesästäsi vasta sinun kuoltuasi (PK 3 luku 1 § 2 mom). Perintöverossa leski vähentää osuudestaan 90 000 euron puolisovähennyksen (PerVL 12 §).
Mitä tämä tarkoittaa sinulle leskenä. Kerro perunkirjoituksessa, että pidät asunnon ja koti-irtaimiston hallinnassasi, jotta oikeus tulee kirjatuksi perukirjaan. Selvitä, onko avioehtoa tai testamenttia, sillä ne vaikuttavat ositukseen ja jakoon. Sinun ei lähtökohtaisesti tarvitse suostua jakoon, jota rintaperillinen tai testamentinsaaja ei vaadi.
Esteet perimiselle
Toisen ja kolmannen parenteelin perilliset voi testamentilla jättää kokonaan ilman perintöä. Rintaperilliseltä voi viedä vain lakiosan ylittävän osan (PK 7 luku 1 ja 5 §). Rintaperillisenkin voi tehdä perinnöttömäksi testamentissa. Perusteeksi käy se, että hän on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai tämän perimispolvessa olevaa sukulaista. Sama koskee jatkuvaa kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Peruste on mainittava testamentissa, ja sen näyttää toteen se, joka vetoaa siihen (PK 15 luku 4 §).
Perillinen voi menettää oikeutensa myös omalla teollaan. Se, joka on tahallaan aiheuttanut perittävän kuoleman rikollisella teolla, ei saa perintöä eikä testamenttia (PK 15 luku 1 §). Jos joku on tahallaan hävittänyt tai salannut testamentin, tuomioistuin voi julistaa hänet menettäneeksi oikeutensa kokonaan tai osaksi (PK 15 luku 2 §). Menetetty osuus menee sille, joka olisi perinyt, jos perillinen olisi kuollut ennen perittävää (PK 15 luku 5 §).
Kerro tilanteesi. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Usein kysytyt kysymykset
Ketkä ovat oikeutettuja perintöön?
Ensin perivät vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä (PK 2 luku 1 §). Jos lapsia ei ole, perii leski (PK 3 luku 1 §). Jos leskeäkään ei ole, perintö menee vanhemmille ja sisaruksille, sitten isovanhemmille ja heidän lapsilleen (PK 2 luku 2 ja 3 §). Serkut eivät peri. Testamentin saaja perii testamentin mukaan, rintaperillisen lakiosaa loukkaamatta (PK 7 luku 1 §).
Milloin leski ei peri?
Leski ei peri, jos vainajalta jäi rintaperillisiä (PK 3 luku 1 §). Testamentilla puoliso voi saada omaisuutta. Leski saa pitää jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei jakovaatimuksesta tai testamentista muuta johdu. Yhteinen koti jää lesken hallintaan, jollei leskellä ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa, ja koti-irtaimisto aina (PK 3 luku 1 a §). Osituksessa leskeä ei velvoiteta luovuttamaan omaisuuttaan vainajan perillisille (AL 103 § 2 mom). Hän voi kuitenkin saada tasinkoa pesästä, jos vainajan omaisuus oli suurempi (AL 100 §). Lue: Ositus.
Miten perintö jakautuu ilman testamenttia?
Ilman testamenttia perintö jaetaan perimysjärjestyksen mukaan. Lapset ja heidän jälkeläisensä jakavat perinnön tasan haaroittain (PK 2 luku 1 §). Jos lapsia ei ole, leski perii (PK 3 luku 1 §), sitten vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat (PK 2 luku 2 ja 3 §). Sukulaisuus osoitetaan perukirjan sukuselvityksellä (PK 20 luku 5 §). Muuten perintö menee valtiolle (PK 5 luku 1 §).
Paljonko leski saa periä ilman perintöveroa?
Leski vähentää perintöosuudestaan 90 000 euron puolisovähennyksen (PerVL 12 §). Jos jäljelle jäävä osuus on alle 30 000 euroa, siitä ei makseta perintöveroa (PerVL 13 §, kuolemat 1.1.2026 alkaen; aiemmin raja oli 20 000 euroa). Lesken hallintaoikeudesta jäämistöön ei makseta perintöveroa (PerVL 8 §). Oman laskelman voit tehdä Verohallinnon laskurilla.
Mikä on lakiosa?
Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi lain mukaan (PK 7 luku 1 §). Testamentti ei lähtökohtaisesti voi viedä sitä, jos vaadit lakiosaa ajoissa. Ilmoita vaatimus testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu sinulle virallisesti tiedoksi (PK 7 luku 5 §). Leskellä ei ole lakiosaa.
Kuka perinnönjakokirjan allekirjoittaa?
Sopimusjaossa jakokirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen oikeaksi, toimitusjaossa pesänjakaja (PK 23 luku 9 §). Lue: Perinnönjakokirja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
