Mitä tarkoittaa identiteettivarkaus
”Identiteettivarkaus” on omalla tavallaan mörkö, jolla on peloteltu jo vuosikausia. Temppu on lähes yhtä vanha kuin ihmiskunta: joku esiintyy henkilönä, joka hän ei oikeasti ole.
Muutama vuosikymmen sitten ongelma oli varsin vähäinen. Kyseeseen tuli esimerkiksi toisen omaisuuden myyminen tai velan ottaminen toisen henkilön tai yrityksen nimiin. Väärinkäytökset aiheuttivat paljon harmia, mutta yleensä asia voitiin selvittää ja oikea asiantila palauttaa kohtuullisen helposti.
Identiteettivarkaus on kuitenkin 2000-luvulla osoittautunut erittäin kimurantiksi rikokseksi. Tämä johtuu siitä, että ihmisten tunnistautuminen hoidetaan lähes aina pankkitunnusten avulla. Jos henkilö A saa käyttöönsä henkilön B pankkitunnukset salasanoineen, A:lla on erinomainen mahdollisuus tehdä paljon harmia B:lle. Rikoslain puolella teon nimike ja rangaistus määräytyvät tapauskohtaisesti, eikä tämä kirjoitus ota niihin kantaa. Tässä käsitellään sitä, kuka maksaa uhrin vahingot.
Pankkitunnukset ja tunnistuspalvelu
Pankkitunnusten luovuttamisesta säädetään niin sanotussa tunnistuslaissa (laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 617/2009). Laissa, muun muassa sen 13, 14 ja 17 §:ssä, asetetaan tunnistuspalvelun tarjoajalle velvoitteita tunnusten luovutustilanteeseen.
Tunnistuspalvelun tarjoajana pankin on esimerkiksi huolehdittava siitä, että sen henkilöstöllä on toiminnan laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus, kokemus ja pätevyys. Ensitunnistaminen on lähtökohtaisesti tehtävä henkilökohtaisesti, ja siinä on todettava henkilöllisyys voimassa olevasta henkilötodistuksesta. Tunnusten luovuttamiselle on siis laissa asetettu varsin korkea kynnys.
Kortin puolella vastuusi on sen sijaan säädetty tarkasti. Pankki- tai luottokortin oikeudettomasta käytöstä vastaat maksupalvelulain 62 §:n mukaan enintään 50 eurolla. Sekin edellyttää, että laiminlöit huolimattomuudesta kortista tai tunnusluvusta huolehtimisen tai viivyttelit sulkuilmoituksessa. Täysi vastuu syntyy, jos luovutit kortin toiselle tai toimit tahallasi tai törkeän huolimattomasti. Sulkuilmoituksen jälkeisestä käytöstä et vastaa, ellet ole toiminut petollisesti. Jos kiistät maksun, pankin on näytettävä, että hyväksyntä annettiin sovitulla tavalla (72 §). Lue: Luottokortin käyttäminen oikeudettomasti.
Muun kuin korttivahingon korvaaminen on vaikeampaa. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan taloudellinen vahinko, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon, korvataan vain erityisin edellytyksin. Niitä ovat rangaistava teko, julkisen vallan käyttö tai erittäin painavat syyt. Identiteettivarkauden uhrin menetys on juuri tällaista puhdasta varallisuusvahinkoa. Rikoksen tekijältä sen voi vaatia, mutta tunnukset luovuttanut pankki ei ole tehnyt rikosta. Vahinko ei myöskään synny pankin ja sinun välisestä sopimussuhteesta, koska toinen henkilö on esiintynyt sinuna. Siksi kynnys pankin korvausvastuuseen on lähtökohtaisesti korkea. Finanssineuvonnan pankkilautakunnan ratkaisutietokannasta löytyy identiteettivarkautta koskeva ratkaisu, jossa uhrin asemaa on arvioitu tilanteessa, jossa väärinkäyttäjä oli avannut kokonaan uuden pankkiasiakkuuden.
Miten identiteettivarkaus etenee?
Yleensä asiankulku on sellainen, että väärinkäyttäjä alkaa pankkitunnukset saatuaan hyödyntää niitä nimenomaan tunnistautumiseen. Hän hankkii esimerkiksi kymmenittäin pikavippejä ja muita pieniä sitoumuksia, joihin riittää pelkkä tunnistautuminen pankkitunnuksilla.
Rikos voi pahimmillaan jatkua useita kuukausia. Pankkitunnuksilla voi muuttaa myös osoitetiedot, jolloin uhri ei tiedä tulevista ongelmista ennen kuin haaste tulee käräjäoikeudesta.
Rikoksen paljastuttua uhrilla saattaa olla kymmenittäin pikavippejä ja muita sitoumuksia, esimerkiksi lehtitilauksia, jotka ovat menneet jo kauan sitten perintään. Jos oikein huonosti käy, myös uhrin luottotiedot ovat tässä vaiheessa vaarassa.
Mitä tehdä identiteettivarkauden uhriksi joutuessa?
Lähtökohtaisesti uhri ei ole vastuussa väärällä henkilöllisyydellä tehdyistä sopimuksista. Ongelmaksi muodostuu se, että uhrilta kestää pahimmillaan kuukausia selvittää, mitä kaikkea väärinkäyttäjä on ehtinyt tehdä. Toimi näin:
- Tee rikosilmoitus ja pyydä siitä kopio.
- Soita pankkiin ja sulje tunnukset ja kortit heti. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä (maksupalvelulaki 54 §). Ilmoituksen jälkeisestä käytöstä et vastaa, ellet ole toiminut petollisesti (62 §).
- Kiistä kirjallisesti jokainen sopimus, jota et ole tehnyt. Pyydä velkojaa esittämään sopimus ja tunnistustiedot.
- Säilytä kuitit, kirjeet ja puhelulokit. Ne ovat näyttösi kuluista.
Maalaisjärjellä ajateltuna voisi kuvitella, että tunnukset myöntänyt pankki on syyllistynyt huolimattomuuteen ja korvaa myös aiheutuneet vahingot. Lähtökohtaisesti kyllä, mutta suomalainen vahingonkorvausoikeus on erittäin luterilainen. Rikoksen uhri ei missään nimessä voi hyötyä siitä, että hänelle on syntynyt rikoksesta kuluja. Pankki saattaa korvata sellaisia kuluja, jotka voidaan suoraan näyttää toteen, kuten puhelin- tai matkakuluja. Suurin kulu on kuitenkin asian selvittelyyn kulunut oma aika, eikä sitä yleensä korvata vahinkona.
Mikäli näyttää siltä, että kyseessä on palveluntarjoajan huolimattomuus ja korvausvastuu on sillä, kannattaa harkita toista tietä. Anna toisen henkilön selvittää kaikki syntyneet vastuut ja hoitaa ne pois päiväjärjestyksestä. Tällöin palkatun henkilön kulut ovat lähtökohtaisesti korvattavaa vahinkoa samalla tavalla kuin omat puhelinkulusi.
Näin toimimalla rikoksen uhri voi jatkaa elämäänsä. Hänen ei tarvitse huolehtia kaikista selvityksistä ja sopimusten purkamisista. Korvausvastuu on sillä taholla, joka on omalla huolimattomuudellaan tosiasiassa mahdollistanut rikoksen.
Korvaako vakuutus identiteettivarkauden?
Se riippuu vakuutuksestasi ja sen ehdoista. Identiteettivarkauksien varalle tarjotaan erillisiä vakuutuksia, joten tarkista vakuutuskirjasta, onko sinulla sellainen turva. Ehdot ratkaisevat, mitä selvittely- ja oikeudenkäyntikuluja se korvaa. Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan yhtiön on ennen sopimusta kerrottava turvan olennaisista rajoituksista. Jos myyntitieto oli puutteellinen tai harhaanjohtava, sopimus on VSL 9 §:n mukaan voimassa sen sisältöisenä kuin sinulla oli aihetta käsittää.
Ilmoita vahingosta yhtiölle vuoden kuluessa siitä, kun sait tietää siitä, muuten oikeus korvaukseen menetetään (VSL 73 §). Yhtiön on maksettava korvaus tai ilmoitettava epäämisestä kuukauden kuluessa selvitysten saamisesta (VSL 70 §). Korttien osalta vastuusi määrää maksupalvelulaki riippumatta siitä, onko sinulla vakuutus.
Jos olet eri mieltä vakuutusyhtiön ratkaisusta, lue opas vakuutusyhtiön päätöksen riitauttamisesta.
Artikkelin kirjoittaja Petteri Lehtonen on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n perustaja. Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy on erikoistunut asumiseen ja kuluttajansuojaan liittyvään juridiikkaan sekä perintöoikeuteen. Tämän lisäksi hänellä on yli vuosikymmenen kokemus sopimus-, matkailu-, hankinta-, julkisuus- ja hallintolainsäädännöstä.
(Kuvassa: Hong Kongin saaren ja mantereen välillä liikennöi varsin kuuluisa lautta "cross-harbor ferry")
