.jpg)
Tässä artikkelissa arvioidaan, onko myydyssä autossa katsottava olevan virhe, kun ostajalle ei kaupantekohetkellä ilmoitettu, että ajoneuvosta puuttuu DC-pikalatausmahdollisuus (jäljempänä pikalataus). Tällä puutteella oli huomattava vaikutus ajoneuvon käytettävyyteen, sillä se rajoitti auton käyttöä pidemmillä matkoilla.
Tämä artikkeli perustuu Turun hovioikeuden lainvoimaiseen tuomioon (S 23/521, nro 390). Voitimme asian niin käräjä- kuin hovioikeudessa. Tuomiossa käsiteltiin myös välittäjäasemaa sekä elinkeinonharjoittajan määritelmää. Näistä aiheista on kirjoitettu erilliset artikkelit.
Kaupantekohetkellä voimassa olleiden kuluttajansuojalain säännösten (ns. vanha kuluttajansuojalaki) mukaan toimeksisaaja on vastuussa tiedoista, joita hänen suorituksestaan on annettu ennen sopimuksentekoa tai sitä täytettäessä. Myös myyjän lukuun tietoja antanut vastaa tietojen oikeellisuudesta.
Kuluttajasuojakin esitöiden mukaan (HE 360/1992 s. 57) tavarassa on virhe, jos se ei vastaa sellaisia 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on antanut ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa. Virhevastuu voi siis syntyä sellaisten tavaran ominaisuuksia ja käyttöä koskevien tietojen perusteella, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Ostaja vetosi tuomioistuimessa siihen, että ajoneuvossa oli pikalatauspistoke ja -latausjohdot, mutta ei toimivaa pikalatausta. Pikalatauspistoke ja -johdot eroavat ulkonäöltään tavallisesta AC-latauspistokkeesta merkittävästi. Ostajalle syntyikin pikalatauspistokkeen olemassaolosta perusteltu olettama pikalatausmahdollisuudesta. Ostaja tiesi kokemuksen perusteella, että pikalataus edellyttää tietynlaista pistoketta – jollainen myös riidan kohteena olevassa autossa oli.
Ostaja havaitsi heti kaupanteon jälkeen, ettei ajoneuvon pikalataus jostain syystä toiminut. Asiaa selvitettiin viikkojen ajan merkkihuollossa, ja lopulta selvisi, että autoon oli sen tuontimaassa jälkiasennettu pikalatauspistoke, mutta auto ei kuitenkaan tukenut pikalatausta eikä pikalatausta ollut siten mahdollista edes saada toimimaan kyseisessä autossa. Virheen oikaisu ei siten ollut mahdollista.
Osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että ajoneuvon ajosäde oli noin 100 kilometriä. Pikalatauksella ajoneuvo olisi ollut mahdollista saada ladattua täyteen alle tunnissa, kun ilman pikalatausta lataaminen kesti noin kuusi tuntia.
Myyjä vetosi tuomioistuimessa siihen, ettei myyjällä ole velvollisuutta erikseen korostaa autosta puuttuvia ominaisuuksia tai varusteita. Myyjän mukaan auto vastasi siten täysin siitä annettuja tietoja, eikä siinä ollut virhettä. Myyjä ei ollut markkinoinut ajoneuvoa pikalatauksellisena, eikä asiasta ollut myynti-ilmoituksessa mitään mainintaa.
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että myyjän olisi pitänyt erikseen kertoa pikalatausmahdollisuuden puutteesta kaupanteon yhteydessä. Koska näin ei tehty, ajoneuvossa oli kuluttajansuojalain tarkoittama virhe. Merkitystä oli nimenomaan sillä, että autossa oli riidattomasti pikalatauspistoke, mutta ei pikalatausominaisuutta. Kuluttajalla on ollut pikalatauspistokkeen olemassaolon johdosta oikeus olettaa, että autossa on pikalataus.
Pikalatauksen puuttuminen vaikutti ajoneuvon käytettävyyteen merkittävästi rajoittaen ajomatkaa ja johtaen siihen, että ostajan oli pitkän matkan ajossa turvauduttava esimerkiksi julkisiin kulkuneuvoihin. Molemmat oikeusasteet tuomitsivat myyjän maksamaan hinnanalennusta sekä vahingonkorvauksia vian selvittämisestä aiheutuneista kuluista.
Tämä tapaus korostaa, kuinka tärkeää on, että myyjä varmistaa kuluttajan saavan kaikki olennaiset tiedot ajoneuvon ominaisuuksista ja käytöstä. Tässä tapauksessa ostajalle oli perustellusti syntynyt käsitys, että ajoneuvossa olisi pikalatausmahdollisuus, ja tiedon puuttuminen lataustavasta vaikutti olennaisesti kaupan kohteen käytettävyyteen.
Kyseinen tapaus oli jo aiemmin käsiteltävänä Kuluttajariitalautakunnassa. Kuluttajariitalautakunta katsoi pikalatauksen puuttumisen olevan kaupan purkuun oikeuttava virhe, ja suositteli asiassa kaupan purkua. Myyjä ei noudattanut suositusta, ja ostaja joutui viemään asian tästä syystä tuomioistuimeen. Ostaja myi auton asian käsittelyn aikana pois, joten kaupan purkuvaatimus muuttui käsittelyn edetessä hinnanalennusvaatimukseksi.
Autokaupan ja auton korjauksiin liittyvissä virhetilanteissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen kuluttajansuojalain 5 ja 8 luvuista. Tämän lisäksi asiakkaan käytettävissä on myös Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n kattava osaaminen autoihin liittyvästä tekniikasta, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
Palvelussa on virhe, jos se ei vastaa sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelun tulee täten olla ammattitaitoisesti ja huolellisestisuoritettu sekä olla kestävyydeltään odotusten mukainen. Virhearviointi perustuu yleiseen näkemykseen palvelun sisällöstä, ei yksittäisen henkilön omiin mielipiteisiin.
Kuluttaja voi vaatia hinnanalennusta virhetilanteissa. Ensisijaisesti virhe on kuitenkin oikaistava joko korjaamalla se tai toimittamalla virheetön tavara. Jos myyjä ei saa virhettä oikaistuksi kohtuullisen ajan kuluessa tai epäonnistuu siinä, saa ostaja vaatia hinnanalennusta
Autokauppa voidaan purkaa, jos autossa ilmenee virhe. Pääsääntöisesti virheen katsotaan olleen autossa ja siten myyjän vastuulla, jos virhe ilmenee vuoden kuluessa auton luovutushetkestä. Kauppa voidaan purkaa, jos ostaja on reklamoinut myyjäävirheestä kohtuullisessa ajassa ja myyjä ei ole onnistunut tämän jälkeen virhettä korjaamaan.
Myyjän velvollisuutena on luovuttaa kuluttajalle sovitunlainen tavara sovittuna ajankohtana. Jos tavarassa ilmenee virhe tavaran luovuttamisen jälkeen, on myyjä vastuussa virheestä lakisääteisen virhevastuun mukaisesti. Myyjän on oikaistava tavaran virhe virhevastuun voimassaollessa ja virheen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa. Myyjälle voi myös syntyä velvollisuus maksaa kuluttajalle vahingonkorvauksia tavaran virheen johdosta.
Kuluttajansuojalain toteutumista valvoo kuluttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamies valvoo yleisesti ja kollektiivisesti kuluttajaa suojaavien lakien toteutumista. Kuluttaja-asiamies ei siten lähtökohtaisesti ota hoidettavakseen yksittäisiä riita-asioita, ellei niillä ole laajempaa ja kollektiivisempaa merkitystä. Kuluttaja-asiamiehelle voi tehdä ilmoituksen Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta löytyvällä verkkolomakkeella.
Kuluttaja voi tehdä valituksen kuluttajariitalautakuntaan, jos riitaa elinkeinonharjoittajan kanssa ei ole muuten saatu sovittua. Valituksen voi tehdä käyttämällä kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiointipalvelua. Valituksen tekemiseksi kuluttaja valitsee asiointipalvelussa lomakkeen, joka vastaa riidan aihetta. Valitukseen kuluttajan tulee nimetä vaatimuksensa sekä todisteensa. Tämän jälkeen kuluttaja voi jäädä odottamaan kuluttajariitalautakunnan ratkaisua.
