Perinnönjakosopimus
Perinnönjakosopimus auttaa sopimaan kuolinpesän omaisuuden jakamisesta. Miten asunto, säästöt tai kesämökki jaetaan, jos osakkaiden toiveet eroavat toisistaan?
Autamme valmistelemaan sopimusta ja arvioimaan ehdotetun jaon vaikutuksia. Selvitämme osakkaiden oikeudet, mahdolliset veroseuraamukset ja sen, mitä kannattaa sopia ennen allekirjoittamista. Laki Lehtonen on toiminut yli 10 vuotta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun valmistelet perinnönjakosopimusta?
-
1. Kirjaa tilanteesi ja tavoitteesi
Kerro, mitä perinnön selvittämisessä tai jakamisessa on kesken. Kirjaa tiedossasi olevat osapuolet ja mahdolliset määräpäivät.
-
2. Kokoa käytettävissä olevat asiakirjat
Ota esiin perukirja, testamentti, avioehto ja aiemmat sopimukset, jos ne ovat saatavilla. Kerro myös, mitä asiakirjoja vielä puuttuu.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Sopimus perinnönjaosta: mitä osakkaat voivat sopia?
Perintökaari antaa teille vapaat kädet. Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla (PK 23 luku 3 §). Lähtökohtana ovat perintöosat, jotka laki ja mahdollinen testamentti osoittavat. Voitte kuitenkin sopia toisin. Yksi voi ottaa kesämökin, toinen rahaa ja kolmas asunto-osakkeen. Jos joku saa vastikkeetta selvästi yli oman perintöosansa, Verohallinto voi katsoa ylimenevän osan lahjaksi. Lahjaveroa ei makseta alle 7 500 euron lahjasta, mutta saman antajan kolmen vuoden lahjat lasketaan yhteen (PerVL 19 §). Jakosopimusta arvioidaan verotuksessa sen todellisen sisällön mukaan, ei otsikon mukaan (PerVL 33 a §).
Sopimusjako edellyttää, että jokainen osakas hyväksyy jaon sisällön. Yksimielisyys voi olla vaikea saavuttaa, kun suru on tuore ja pesässä on monenlaista omaisuutta. Jos yksikin osakas vaatii tai jonkun osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, jaon toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja (PK 23 luku 3 ja 4 §). Ulosmittaustilanteessa ulosottomies saa velkojan suostumuksella sallia sopimusjaon. Pesänjakajan toimittama jako ei ole enää sopimusjako vaan toimitusjako. Pesänjakajakin yrittää ensin saada teidät sopimaan, jos kaikki osakkaat ovat paikalla. Jos sopimus syntyy, jako toimitetaan sen mukaisesti (PK 23 luku 7 §).
Mitä tämä tarkoittaa sinulle. Odota, kunnes perunkirjoitus on tehty ja tiedossa olevat velat maksettu (PK 23 luku 2 §). Jos vainaja oli naimisissa, tee ensin ositus lesken kanssa (PK 23 luku 1 §). Sopikaa, mitä kukin saa ja mihin arvoon omaisuus lasketaan. Kirjatkaa sopimus jakokirjaan ja allekirjoittakaa se kaikki yhdessä.
Osittainen perinnönjako: mitä voidaan jakaa heti ja mitä jättää pesään
Osakkaat voivat sopia, että vain osa pesän omaisuudesta jaetaan nyt. Esimerkiksi tilivarat voidaan sopia jaettaviksi ja asunto jättää vielä yhteiseen pesään. Osittainen jako voi olla harkitsemisen arvoinen, jos kaikki ovat yhtä mieltä rahavarojen jakamisesta mutta asunnon kohtaloa halutaan vielä selvittää.
Velkojen selvittämistä ei voi ohittaa sillä, että jakoa kutsutaan osittaiseksi. Vainajan ja pesän velat on maksettava tai niiden maksu turvattava ennen jakoa. Jos pesänselvittäjä hoitaa pesää, jakoon ei ryhdytä ennen hänen ilmoitustaan selvityksen päättymisestä.
Kirjatkaa jakokirjaan täsmällisesti nyt jaettava omaisuus, sen arvot ja se, mitä kukin osakas saa. Kirjatkaa myös jakamatta jäävä omaisuus ja sopikaa sen hoidosta. Säilyttäkää laskelma siitä, miten nyt saadut määrät on tarkoitus huomioida myöhemmin. Älkää jättäkö jäljelle jäävän omaisuuden kohtaloa pelkän suullisen keskustelun varaan.
Loppuosa voidaan jakaa myöhemmin osakkaiden sopimuksella. Jos yhteistä ratkaisua ei löydy, osakas voi vaatia pesänjakajan toimittamaa jakoa. Muotovaatimukset käsitellään sivulla Perinnönjakokirja.
Perinnönjakosopimuksen sisältö ja malli
Perinnönjakosopimuksessa kannattaa kuvata sovittu jako niin, että jokainen osakas voi tarkistaa oman osuutensa. Aloittakaa perillisten ja mahdollisten testamentinsaajien selvittämisestä. Kootkaa omaisuusluettelo ja sopikaa, millä arvoilla omaisuus otetaan jakoon. Erottakaa laskelmassa omaisuuden arvo siitä, kuka omaisuuden saa.
Tekstimuotoinen esimerkkirakenne sopimuksen valmisteluun:
- Osakkaat: Vainaja, osakkaiden yksilöintitiedot ja kunkin oikeuden peruste. Liittäkää tarkasteltavaksi perukirja ja mahdollinen testamentti.
- Omaisuus ja arvot: Luettelo jaettavista tileistä, asunto-osakkeista, kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta. Kirjatkaa kunkin kohdalle yhdessä käytetty arvo.
- Jaon sisältö: Mitä kukin saa ja mikä on hänen saamansa omaisuuden yhteenlaskettu arvo. Merkitkää myös mahdollinen jakamatta jäävä omaisuus.
- Rahasuoritukset: Jos sovitte osuuksien tasoittamisesta rahalla, kirjatkaa maksaja, saaja, määrä ja maksuaika. Yksilöikää myös käytetäänkö pesän vai osakkaan omia varoja.
- Hyväksyminen: Tarkistakaa laskelma yhdessä ja kirjatkaa sopimus jakokirjaan. Sopimusjaossa kaikki osakkaat allekirjoittavat jakokirjan.
Pyytäkää verovaikutuksista erillinen arvio, jos poikkeatte perintöosista tai käytätte pesän ulkopuolisia varoja. Asiakirjan muotovaatimukset ja tekstiesimerkki ovat sivulla Perinnönjakokirja.
Pesän osakkaan vajaavaltaisuus tai edunvalvonnan alaisuus
Jos osakkaana on alaikäinen tai henkilö, jota edunvalvoja edustaa, sopimusjakoon tarvitaan holhousviranomaisen lupa. Edunvalvoja ei saa ilman lupaa tehdä päämiehensä puolesta sopimusta perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman pesänjakajaa. Tämä tulee holhoustoimilain 34 §:n 1 momentin 9 kohdasta ja PK 23 luvun 3 §:stä. Hae lupa ennen jakokirjan allekirjoittamista. Ilman lupaa tehty sopimus ei sido edunvalvottavaa, ellei holhousviranomainen hyväksy sitä jälkikäteen (holhoustoimilaki 36 §). Toimitusjaossa lupaa ei tarvita, mutta pesänjakaja arvioi sopimuksen edunvalvottavan edun kannalta (PK 23 luku 7 §).
Sopimusjaon jakokirja
Sopimus kirjataan jakokirjaan, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi (PK 23 luku 9 §). Laki ei määrää jakokirjan sisältöä tarkemmin.
Lue: perinnönjakokirja.
Sopimusjaon moittiminen ja lainvoimaiseksi tuleminen
Sopimusjakoa voi moittia muotovirheen perusteella. Kanne nostetaan muita osakkaita vastaan käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (PK 23 luku 10 §).
Lue: perinnönjakokirja.
Kerro tilanteesi. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on perinnönjakosopimus?
Perinnönjakosopimus on kuolinpesän osakkaiden yhdessä tekemä perinnönjako eli sopimusjako. Osakkaat saavat jakaa perinnön sopimallaan tavalla, kunhan kaikki hyväksyvät jaon (PK 23 luku 3 §). Jos yksikin osakas vaatii, jaon tekee käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Sopimus kirjataan jakokirjaan, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi (PK 23 luku 9 §).
Onko perinnönjakosopimus pakollinen?
Perinnönjakoa ei ole pakko tehdä. Osakkaat voivat sopia, että pesä jää toistaiseksi tai määräajaksi jakamatta yhteishallintoon (PK 24 luku 1 §). Kun jako tehdään, siitä on aina laadittava jakokirja (PK 23 luku 9 §). Sopimusjaossa jokainen osakas allekirjoittaa sen. Jokaisella osakkaalla on kuitenkin oikeus vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty (PK 23 luku 1 §).
Miten perinnönjakosopimus tehdään?
Odota, että perunkirjoitus on tehty ja tiedossa olevat velat maksettu (PK 23 luku 2 §). Jos vainaja oli naimisissa, tee ensin ositus lesken kanssa (PK 23 luku 1 §). Sopikaa sitten, mitä kukin osakas saa ja millä arvolla. Kirjatkaa jako jakokirjaan, allekirjoittakaa se kaikki ja pyytäkää kaksi esteetöntä todistajaa (PK 23 luku 9 §).
Kuka voi tehdä perinnönjakokirjan?
Sopimusjaossa jakokirjan tekevät osakkaat itse, ja kaikki allekirjoittavat sen. Toimitusjaossa jakokirjan laatii ja allekirjoittaa pesänjakaja (PK 23 luku 9 §). Lue: Perinnönjakokirja.
Voiko yksi kuolinpesän osakas vaatia perinnönjakoa?
Kyllä. Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa (PK 23 luku 1 §). Jos muut eivät suostu sopimusjakoon, osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä (PK 23 luku 3 ja 4 §). Hakemukseen liitetään jäljennös perukirjasta. Jos osakkaita on vain yksi, jakoa ei tarvita.
Voiko osakas olla pesänjakaja?
Perintökaari ei nimenomaisesti kiellä sitä. Käräjäoikeus määrää pesänjakajaksi hakemuksesta sopivan henkilön (PK 23 luku 4 §). Pesänjakajan on tarkoitus olla puolueeton kaikkia osakkaita kohtaan, joten tehtävään kannattaa esittää ulkopuolista lakimiestä. Jos osakkaat pyytävät, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, toimittaa jaon ilman eri määräystä (PK 23 luku 4 §).
Milloin perinnönjako on laiton tai pätemätön?
Jaon sitovuus riippuu virheen laadusta. Sopimusjakoa voi moittia muotovirheen vuoksi kuuden kuukauden kuluessa jaosta. Ilman tarvittavaa holhousviranomaisen lupaa tehty sopimus ei sido edunvalvottavaa, ellei viranomainen hyväksy sitä jälkikäteen. Jos pesäosuus on ulosmitattu, sopimusjako edellyttää ulosottomiehen lupaa ja asianomaisen velkojan suostumusta. Selvitä havaitsemasi virhe heti, jotta oikea menettely ja määräaika voidaan arvioida.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Velkaisesta perinnöstä luopuminen: selvitä tämä
Velkainen kuolinpesä ei yleensä tee perillisestä velallista. Ennen luopumista pitää selvittää pesän nettovarat ja omien velkojien asema.
-
Osittainen perinnönjako: mitä jää pesään?
Osittaisessa perinnönjaossa esimerkiksi mökki tai pankkitili jaetaan nyt, mutta muu omaisuus jää kuolinpesän yhteiseen hallintoon.
-
Lakiosa: mitä se on ja miten sitä vaaditaan?
Rintaperillisen lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosasta, mutta oikeus pitää vaatia testamentinsaajalta määräajassa.
-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.