Perinnönjakosopimus
Perinnönjakosopimus auttaa sopimaan kuolinpesän omaisuuden jakamisesta. Miten asunto, säästöt tai kesämökki jaetaan, jos osakkaiden toiveet eroavat toisistaan?
Autamme valmistelemaan sopimusta ja arvioimaan ehdotetun jaon vaikutuksia. Selvitämme osakkaiden oikeudet, mahdolliset veroseuraamukset ja sen, mitä kannattaa sopia ennen allekirjoittamista. Laki Lehtonen on toiminut yli 10 vuotta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun valmistelet perinnönjakosopimusta?
-
1. Kirjaa tilanteesi ja tavoitteesi
Kerro, mitä perinnön selvittämisessä tai jakamisessa on kesken. Kirjaa tiedossasi olevat osapuolet ja mahdolliset määräpäivät.
-
2. Kokoa käytettävissä olevat asiakirjat
Ota esiin perukirja, testamentti, avioehto ja aiemmat sopimukset, jos ne ovat saatavilla. Kerro myös, mitä asiakirjoja vielä puuttuu.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Sopimus perinnönjaosta: mitä osakkaat voivat sopia?
Perintökaari antaa teille vapaat kädet. Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla (PK 23 luku 3 §). Lähtökohtana ovat perintöosat, jotka laki ja mahdollinen testamentti osoittavat. Voitte kuitenkin sopia toisin. Yksi voi ottaa kesämökin, toinen rahaa ja kolmas asunto-osakkeen. Jos joku saa vastikkeetta selvästi yli oman perintöosansa, Verohallinto voi katsoa ylimenevän osan lahjaksi. Lahjavero alkaa 7 500 eurosta (PerVL 19 §). Jakosopimusta arvioidaan verotuksessa sen todellisen sisällön mukaan, ei sen otsikon mukaan (PerVL 33 a §).
Sopimusjako edellyttää, että jokainen osakas hyväksyy jaon sisällön. Yksimielisyys voi olla vaikea saavuttaa, kun suru on tuore ja pesässä on monenlaista omaisuutta. Jos yksikin osakas vaatii tai jonkun osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, jaon toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja (PK 23 luku 3 ja 4 §). Ulosmittaustilanteessa ulosottomies saa velkojan suostumuksella sallia sopimusjaon. Pesänjakajan toimittama jako ei ole enää sopimusjako vaan toimitusjako. Pesänjakajakin yrittää ensin saada teidät sopimaan, jos kaikki osakkaat ovat paikalla. Jos sopimus syntyy, jako toimitetaan sen mukaisesti (PK 23 luku 7 §).
Mitä tämä tarkoittaa sinulle. Odota, kunnes perunkirjoitus on tehty ja tiedossa olevat velat maksettu (PK 23 luku 2 §). Jos vainaja oli naimisissa, tee ensin ositus lesken kanssa (PK 23 luku 1 §). Sopikaa, mitä kukin saa ja mihin arvoon omaisuus lasketaan. Kirjatkaa sopimus jakokirjaan ja allekirjoittakaa se kaikki yhdessä.
Pesän osakkaan vajaavaltaisuus tai edunvalvonnan alaisuus
Jos osakkaana on alaikäinen tai henkilö, jota edunvalvoja edustaa, sopimusjakoon tarvitaan holhousviranomaisen lupa. Edunvalvoja ei saa ilman lupaa tehdä päämiehensä puolesta sopimusta perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman pesänjakajaa (holhoustoimilaki 34 § 1 mom 9 kohta; PK 23 luku 3 §). Hae lupa ennen jakokirjan allekirjoittamista. Ilman lupaa tehty sopimus ei sido edunvalvottavaa, ellei holhousviranomainen hyväksy sitä jälkikäteen (holhoustoimilaki 36 §). Toimitusjaossa lupaa ei tarvita, mutta pesänjakaja arvioi sopimuksen edunvalvottavan edun kannalta (PK 23 luku 7 §).
Sopimusjaon jakokirja
Tehkää perinnönjaosta jakokirja (PK 23 luku 9 §). Laki ei määrää jakokirjan sisältöä tarkemmin. Kirjatkaa siihen, ketkä ovat osakkaita, mikä on kunkin osuus ja mitä kukin sai. Sopimusjaossa kaikki osakkaat allekirjoittavat jakokirjan. Lisäksi kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi. Todistajat vahvistavat allekirjoituksillaan, että osakkaat ovat itse allekirjoittaneet jakokirjan ja tarkoittaneet jakaa perinnön sen mukaisesti. He eivät vastaa siitä, että jako on sisällöltään oikein. Todistajien allekirjoitus ei siis tee jaosta lopullista.
Ketkä sitten kelpaavat todistajiksi? Perintökaari vaatii vain, että todistaja on esteetön (PK 23 luku 9 §). Perintökaari ei määrittele jakokirjan todistajan esteellisyyttä tarkemmin. Turvallisin valinta on aikuinen, joka ei ole osakas eikä osakkaan puoliso tai lähisukulainen. Alle 15-vuotias tai henkilö, joka ei ymmärrä todistamisen merkitystä, ei yleensä kelpaa. Sama raja koskee testamentin todistajaa (PK 10 luku 4 §). Kun epäilet, pyydä todistajaksi asiaan kuulumaton ulkopuolinen. Näin jakokirjaa ei myöhemmin moitita muotovirheen vuoksi.
Sopimusjaon moittiminen ja lainvoimaiseksi tuleminen
Sopimusjakoa voi moittia muotovirheen perusteella. Kanne nostetaan muita osakkaita vastaan käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (PK 23 luku 10 §). Muotovirhe on esimerkiksi puuttuva allekirjoitus tai esteellinen todistaja. Jaon sisältöä ei voi moittia samalla tavalla kuin pesänjakajan tekemää jakoa. Sisältöön voi puuttua lähinnä silloin, kun sopimus on oikeustoimilain mukaan pätemätön, esimerkiksi pakon tai petollisen viettelyn vuoksi (oikeustoimilaki 3 luku). Kun kuusi kuukautta on kulunut eikä kukaan ole nostanut kannetta, jako on lähtökohtaisesti lopullinen.
Kerro tilanteesi, niin arvioimme sen maksutta
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on perinnönjakosopimus?
Perinnönjakosopimus on kuolinpesän osakkaiden yhdessä tekemä perinnönjako eli sopimusjako. Osakkaat saavat jakaa perinnön sopimallaan tavalla, kunhan kaikki hyväksyvät jaon (PK 23 luku 3 §). Jos yksikin osakas vaatii, jaon tekee käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Sopimus kirjataan jakokirjaan, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi (PK 23 luku 9 §).
Onko perinnönjakosopimus pakollinen?
Perinnönjakoa ei ole pakko tehdä. Osakkaat voivat sopia, että pesä jää toistaiseksi tai määräajaksi jakamatta yhteishallintoon (PK 24 luku 1 §). Kun jako tehdään, siitä on aina laadittava jakokirja (PK 23 luku 9 §). Sopimusjaossa jokainen osakas allekirjoittaa sen. Jokaisella osakkaalla on kuitenkin oikeus vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty (PK 23 luku 1 §).
Miten perinnönjakosopimus tehdään?
Odota, että perunkirjoitus on tehty ja tiedossa olevat velat maksettu (PK 23 luku 2 §). Jos vainaja oli naimisissa, tee ensin ositus lesken kanssa (PK 23 luku 1 §). Sopikaa sitten, mitä kukin osakas saa ja millä arvolla. Kirjatkaa jako jakokirjaan, allekirjoittakaa se kaikki ja pyytäkää kaksi esteetöntä todistajaa (PK 23 luku 9 §).
Kuka voi tehdä perinnönjakokirjan?
Sopimusjaossa jakokirjan tekevät osakkaat itse, ja kaikki allekirjoittavat sen. Toimitusjaossa jakokirjan laatii ja allekirjoittaa pesänjakaja (PK 23 luku 9 §). Lue: Perinnönjakokirja.
Voiko yksi kuolinpesän osakas vaatia perinnönjakoa?
Kyllä. Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa (PK 23 luku 1 §). Jos muut eivät suostu sopimusjakoon, osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä (PK 23 luku 3 ja 4 §). Hakemukseen liitetään jäljennös perukirjasta. Jos osakkaita on vain yksi, jakoa ei tarvita.
Voiko osakas olla pesänjakaja?
Perintökaari ei nimenomaisesti kiellä sitä. Käräjäoikeus määrää pesänjakajaksi hakemuksesta sopivan henkilön (PK 23 luku 4 §). Pesänjakajan on tarkoitus olla puolueeton kaikkia osakkaita kohtaan, joten tehtävään kannattaa esittää ulkopuolista lakimiestä. Jos osakkaat pyytävät, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, toimittaa jaon ilman eri määräystä (PK 23 luku 4 §).
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
