Perinnönjakokirja

Perintöön liittyvä artikkeli
Perintökaari edellyttää perinnönjakokirjan laatimista perinnönjaosta. Jakokirjalla onkin tärkeä rooli perinnönjaon lopputuloksen todistamisen sekä konkreettisen täytäntöönpanon kannalta.
Perinnönjakokirja

Perinnönjakokirja

Perintökaari edellyttää perinnönjakokirjan laatimista perinnönjaosta. Jakokirjalla onkin tärkeä rooli perinnönjaon lopputuloksen todistamisen sekä konkreettisen täytäntöönpanon kannalta. Jakokirjan pohjana toimii perukirja, eli on hyvä muistaa näiden kahden asiakirjan ero. Perukirjaan kirjataan vainajan varat ja velat ja jakokirjaan puolestaan se, miten perinnönjako on toteutettu. Tässä artikkelissa tuodaan ilmi keskeiset perinnönjakokirjaan liittyvät elementit.

Perinnönjakokirjan sisältö

Tärkeä kysymys jakokirjan osalta on se, mitä sen tulee konkreettisesti sisältää. Jakokirja on mahdollista tehdä melko vapaamuotoisesti, mutta tietyt oleelliset tiedot on jakokirjasta löydyttävä. Ensinnäkin jakokirjaan tulee kirjata perinnönjaon asianosaisten nimet sekä tieto siitä, mihin heidän oikeutensa saada perintöä perustuu. Jakokirjasta tulee löytyä myös perinnönjaon keskeisin tieto, eli pesän osakkaiden perintöosat ja niiden suuruudet. Lisäksi on kirjattava, mitä kukin pesän osakkaista saa konkreettisesti pesän omaisuudesta perinnönjaossa.

Lisäksi jos vainaja on testamentannut omaisuuttaan jollekin henkilölle, tulee jakokirjaan ottaa maininta siitä, onko testamentinsaajan aviopuolisolla oikeutta testamentattuun omaisuuteen ja sen tuottoon. Mahdollista siis on, että vainaja on testamentannut omaisuutensa siten, että hän haluaa tämän testamentatun omaisuuden jäävän testamentin saajan avio-oikeuden ulkopuolelle. Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että testamentin saajan aviopuolisolla ei ole oikeutta testamentattuun omaisuuteen ja sen tuottoon avioliiton purkautumistilanteessa.

On hyvin tärkeää, että jakokirjaan kirjataan selkeästi edellä mainitut tiedot. Tämä helpottaa myöhemmin mahdollisissa riita- tai ongelmatilanteissa ratkaisemaan, mitä todellisuudessa perinnönjaosta on sovittu. Lisäksi jakokirjalla on tärkeä rooli perinnönjaosta saadun omaisuuden rekisteröinnin suhteen. Esimerkiksi perinnönjaosta saadun kiinteistön rekisteröintiin tarvitaan jakokirjaa, jolla voidaan osoittaa, kenelle kiinteistö perinnönjaossa on osoitettu.

Jakokirjan muotovaatimus

Vaikka edellä tuli ilmi, että jakokirjan sisältöä koskien ei ole tiukkoja säännöksiä, edellyttää jakokirjan laatiminen tiettyjen muotomääräysten noudattamista. Muotomääräysten tarkoituksena on varmistaa, että perinnönjako on toteutettu vaadittujen säännösten mukaan ja jakokirjasta löytyy kaikki tarvitut tiedot perinnönjaosta.

Perintökaaressa säännellyt muotomääräykset eroavat sen mukaan, onko perinnönjako toteutettu sopimusjakona vaiko pesänjakajan suorittamana toimitusjakona. Kun kyse on sopimusjaosta, jossa perinnönjako tehdään yhteisymmärryksessä pesän osakkaiden kesken, tulee näissä tilanteissa kaikkien pesän osakkaiden allekirjoittaa jakokirja. Tämän lisäksi kahden esteettömän henkilön on allekirjoitettava perinnönjakokirja ja näin allekirjoituksillaan todistaa se oikeaksi.

Jos sopimusjakoa ei ole pystytty tekemään, on toisena vaihtoehtoa perinnönjaon suorittaminen toimitusjakona. Tällöin pesänjakaja toteuttaa perinnönjaon. Näissä tilanteissa riittävää on, että ainoastaan pesänjakaja allekirjoittaa perinnönjakokirjan. Allekirjoituksia ei siten tarvita pesän osakkailta eikä perinnönjakokirjalle tarvita esteettömiä todistajia.

Perinnönjaon moittiminen ja lainvoimaiseksi tuleminen

Itsestään selvää on, että perinnönjako pyritään toteuttamaan kaikille hyväksyttävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Välillä eteen voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa joku pesän osakkaista havaitsee perinnönjaossa virheen. Perinnönjaossa ilmennyt virhe voi olla joko materiaalinen tai muodollinen. Muotovirheeseen perustuvan moitekanteen voi nostaa sekä sopimusjakoa että toimitusjakoa koskien. Sitä vastoin materiaalista eli perinnönjaon sisällöistä virhettä koskien pääsääntönä on, että moitekanne on mahdollista nostaa ainoastaan, mikäli perinnönjako on toimitettu toimitusjakona. Jokaisella pesän osakkaalla on oikeus nostaa kanne muita pesän osakkaita vastaan, mikäli he havaitsevat, että heillä on aihetta moittia perinnönjakoa. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluttua jaon toimittamisesta.

Perinnönjako tulee lainvoimaiseksi, kun moiteaika on kulunut umpeen ja perinnönjaon moittimismahdollisuus lakkaa. Toimitusjakojen osalta perinnönajako voi kuitenkin saada lainvoiman jo aiemmin kuin kuuden kuukauden moiteajan jälkeen. Toimitusjaoissa pesän osakkaat voivat nimittäin ottaa perinnönajakokirjaan hyväksymisklausuulin. Kun pesän osakkaat allekirjoittavat hyväksymisklausuulin, katkaisee se toimitusjaon moiteoikeuden ja tekee näin perinnönjaosta lainvoimaisen.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Scroll to Top