Perinnönjakosopimus

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Sopimusjako on ensisijainen näiden kahden välillä. Tällöin pesän osakkaat yhdessä toimittavat perinnönjaon. Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, toimitetaan perinnönjako näissä tilanteissa pesänjakajan toimittamana toimitusjakona. Tässä artikkelissa keskitytään pesän osakkaiden tekemään sopimusjakoon ja siihen, mitä asioita sopimusjaossa on syytä ottaa huomioon.

Maksuton neuvonta

Vanhoja lakikirjoja pöydällä, taustalla kolme lakimiestä

Pesän osakkaiden yhteinen sopimus

Perintökaari määrittelee sen, miten perinnönjako tulee toimittaa. Kun on kyse perinnönjakosopimuksesta, perintökaari on antanut pesän osakkaille vapaat kädet sen suhteen, miten perinnönjako toimitetaan. Sopimusjakoa koskevan perintökaaren säännöksen mukaan osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla.

Vaikka pesän osakkailla onkin vapaus päättää, miten perintö konkreettisesti jaetaan, tulee jako suorittaa pesän osakkaiden perintöosuuksien mukaan. Pesän omaisuus tulee näin ollen jakaa sen mukaan, kuinka perintöosat ovat pesän osakkaiden kesken jakautuneet. Usein tilanne on se, että pesää jaettaessa pesässä on monenlaista omaisuutta. Kun on kyse sopimusjaosta, voivat pesän osakkaat päättää yhteisymmärryksessä, kuka saa ja minkäkinlaista omaisuutta pesän omaisuudesta.

Sopimusjakoa tehtäessä on merkittävää huomata se, että kaikkien pesän osakkaiden tulee olla yksimielisiä jaon sisällöstä. Ymmärrettävää on, että yksimielisyteen voi olla vaikea päästä, mutta yksimielisyyttä edellytetään, jotta jako voidaan hyväksyä. Jos yksimielisyyteen ei millään päästä, jää vaihtoehdoksi pesänjakajan hakeminen perinnönjaon toteuttamisesti. Tällöin kyseessä ei enää ole sopimusjako, vaan pesänjakajan toimittama toimitusjako.

Henkilö allekirjoittaa asiakirjaa kynällä

Pesän osakkaan vajaavaltaisuus tai edunvalvonnan alaisuus

Mahdollista on, että pesän osakkaana on vajaavaltainen henkilö tai henkilö, jolla on muusta syystä edunvalvoja edustamassa tätä perinnönjaossa. Tällöin sopimusjakoa tehtäessä on otettava huomioon holhoustoimilain säännökset. Holhoustoimilain mukaan edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa tehdä sopimusta perinnönjaosta päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on siten saatava ensiksi lupa holhousviranomaiselta, jotta hän voi ryhtyä hoitamaan sopimusjakoa edustamansa henkilön puolesta perinnönjaossa.

Kaksi henkilöä työskentelee kannettavilla tietokoneilla

Sopimusjaon jakokirja

Pesän osakkaiden tulee tehdä perinnönjaosta jakokirja. Jakokirjasta tulee ilmetä pesän osakkaat, heidän jako-osuutensa sekä se, mitä he ovat perinnönjaossa osakseen saaneet. Kun kyseessä on sopimusjako, on vaatimuksena jakokirjan osalta se, että kaikki pesän osakkaat allekirjoittavat sen. Lisäksi edellytyksenä on, että kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoituksillaan todistaa jakokirjan oikeaksi. Käytännössä jakokirjan oikeaksi todistamisella tarkoitetaan sitä, että kaksi esteetöntä todistajaa todistaa allekirjoituksillaan, että perinnönjako tulisi toteuttaa jakokirjasta ilmenevällä tavalla sekä sitä, että pesän osakkaiden allekirjoitukset ovat oikeita. Esteettömien todistajien allekirjoitukset eivät siten tarkoita sitä, että perinnönjako on lopullinen ja että siinä ei voisi olla enää moitittavaa. Esteettömien todistajien vastuulla ei täten ole tarkistaa, että jako on tehty oikein. He todistavat ainoastaan jakokirjan aitouden, ei sen sisällön oikeutta.

Ketkä sitten voivat olla jakokirjan esteettömiä todistajia? Laissa oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä määritellään tämä. Jotta jakokirjan todistaja ei ole esteellinen, ei hän saa olla perinnönjakoon osallinen missään muodossa. Todistaja ei myöskään saa olla läheisessä suhteessa perinnönjaon osallisiin, esimerkiksi sukulaisuussuhteen taikka avioliiton kautta. Huomattava kuitenkin on, että sopimusjaossa avustanut lakimies ei ole esteellinen, vaikka hän olisi auttanut jotakin osakasta perinnönjaossa. Lisäksi viimeisenä esteenä todistajana olemiselle on se, ettei henkilö ole täyttänyt 15 vuotta tai hänen henkinen toimintansa on häiriintynyt siten, ettei hän ymmärrä todistamisen merkitystä.

Vanhoja lakikirjoja pöydällä, taustalla kaksi lakimiestä

Sopimusjaon moittiminen ja lainvoimaiseksi tuleminen

Vaikka kaikkien pesän osakkaiden tuleekin allekirjoituksillaan hyväksyä jakokirja, voi myöhemmin jakokirjassa ilmetä aihetta moitteelle. Muotovirheen perusteella kaikilla pesän osakkailla on oikeus moittia perinnönjakoa kuuden kuukauden aikana. Sopimusjaon osalta perinnönjaon sisältöä koskevan moitekanteen voi nostaa ainoastaan, jos kyseeseen tulee oikeustoimilain pätemättömyysperusteet. Mikäli perinnönjaossa ei ole moitittavaa ja moiteaika kuluu umpeen, tulee perinnönjaosta tällöin lainvoimainen.

Perintöoikeuteen liittyvissä asioissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.

Pukuun pukeutunut henkilö täyttää lomaketta kynällä

Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje

Perintöasiat ratkeavat eri säännöillä sen mukaan, mistä perinnönjaon vaiheesta on kyse. Valitse tilanteesi:

Mietit, kuka perii ja miten perimysjärjestys menee. Lue: Kuka on oikeutettu perintöön

Avioliitto päättyi eroon tai puolison kuolemaan ja omaisuus pitää jakaa. Tätä jakoa kutsutaan ositukseksi, ja leskellä on siinä vahva asema: hänen ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Lue: Ositus ja tasinko

Perinnönjaosta pitää laatia perinnönjakokirja. Vaatimukset riippuvat siitä, jakavatko osakkaat perinnön itse vai tekeekö jaon pesänjakaja. Lue: Perinnönjakokirja

Harkitset perinnöstä luopumista. Verottaja kohtelee perinnöstä luopumista ja perintöosuuden luovuttamista eri tavalla, ja ero voi olla iso. Lue: Perinnöstä luopuminen vai perintöosuuden luovuttaminen

Perintö tulee ulkomailta tai perittävällä on liittymä toiseen maahan. Lue: Perintö ulkomailta Suomeen

Kaikki perintöasioiden aiheet yhdestä paikasta: Perinnönjako ja siihen liittyvät asiakirjat. Jos et ole varma, mihin tilanteesi kuuluu, ota yhteyttä. Ensimmäinen kartoittava keskustelu on maksuton.

Vanhoja lakikirjoja pöydällä, taustalla lakimies

Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Siinä selvitämme miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.

Ota yhteyttä

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on perinnönjakosopimus?

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Sopimusjako on ensisijainen vaihtoehto, jolloin pesän osakkaat yhdessä toimittavat perinnönjaon. Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, toimitetaan perinnönjako näissä tilanteissa pesänjakajan toimittamana toimitusjakona.

Onko perinnönjakosopimus pakollinen?

Perinnönjakosopimus eli perinnönjakokirja on pakollinen. Se tulee tehdä kirjallisena ja jokaisen kuolinpesän osakkaan tulee se allekirjoittaa.

Miten perinnönjakosopimus tehdään?

Perinnönjakoa edeltää ositus, jos vainaja oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksella. Osituksessa tarkoitus on purkaa puolisoiden eli kuolleen henkilön ja lesken välinen aviovarallisuussuhde. Lisäksi siinä määritellään perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Vapaasta omaisuudesta muodostuu perittävän omaisuus, joka jaetaan perillisille.

Kuka voi tehdä perinnönjakokirjan?

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Mikäli kyseessä on sopimusjako perinnönjakokirja tehdään perillisten kesken. Mikäli kyseessä on toimitusjako tehdään perinnönjakokirja pesänjakajan toimesta.

Voiko yksi kuolinpesän osakas vaatia perinnönjakoa?

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Oikeus vaatia perinnönjakoa syntyy sen jälkeen, kun kuolinpesän selvitys on tehty. Pesää ei kuitenkaan ole tarpeellista jakaa, jos osakkaita on vain yksi.

Voiko osakas olla pesänjakaja?

Osakas voi olla pesänjakaja. Pesänjakajan määräämistä haetaan kirjallisella hakemuksella perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelta.

Uusimmat artikkelit

Kaikki Artikkelit
  • Testamenti

    Testamentti

    Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.

  • Perunkirjoituksen toimittaminen

    Perunkirjoitus

    Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.

  • Miten perintö jaetaan?

    Miten perintö jaetaan?

    Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.

  • Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan

    Edunvalvontavaltuutus – Miksi?

    Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.

Maksuton alkukartoitus

Asiakaspalvelumme on apunasi ja usein asiat ratkeavat yleisillä neuvoilla. Huomaathan, ettei asiakaspalvelumme anna lakineuvoja. Meille soittaessasi maksat vain oman puhelinsopimuksesi mukaisen puhelinverkko- tai matkapuhelinmaksun.

Ota yhteyttä

SMAL Recommended Firm IFTTA FHRA