Etä- ja kotimyynti ovat tärkeitä monen elinkeinoharjoittajan kaupankäyntikeinoja. Näillä myyntikeinoilla onkin merkittävä rooli nykypäivän kuluttajakaupoissa. Kuitenkin muutamien etä- ja kotimyyntiin liittyvien asioiden osalta vallitsee kuluttajien keskuudessa epäselvyyksiä ja virheellisiä käsityksiä. Koti- ja etämyynnistä säädetään kuluttajansuojalaissa, jossa säädetään muun muassa 14 vuorokauden palautusoikeudesta ja tilauksen perumiseen liittyvistä asioista.

Etämyynti

Mikä on etämyyntiä ja mikä taas kotimyyntiä? Tämä herättää usein kysymyksiä, minkä vuoksi selvennys näiden kahden myyntimuodon välille on tarpeen tehdä.

Etämyynnillä tarkoitetaan tilanteita, joissa kuluttaja ostaa kulutushyödykkeen elinkeinonharjoittajalta jotakin viestintävälinettä käyttäen ilman, että he ovat samanaikaisesti läsnä. Verkkokauppaostaminen on yhä useammalle kuluttajalle tuttua, ja verkkokauppa onkin yksi etämyynnin muoto. Verkkokaupan lisäksi etämyynti voi tapahtua esimerkiksi puhelimitse taikka sähköpostin välityksellä. Kuitenkin pohtiessa sitä, onko tehty sopimus koti- vai etämyyntiä, on hyvä muistaa, että käytännön tasolla erottelulla ei ole suurta merkitystä. Molempiin myyntimuotoihin sovelletaan nimittäin pitkälti samoja kuluttajansuojalain säännöksiä.

Kotimyynti

Kotimyyntiä puolestaan ovat tilanteet, joissa elinkeinonharjoittaja myy kuluttajalle tuotteen taikka palvelun muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa, esimerkiksi kuluttajan kotona. Sillä ei ole merkitystä kumpi sopimusosapuolista on tehnyt aloitteen sopimuksen tekemisestä muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa. Esimerkiksi vaikka kuluttaja pyytäisi elinkeinonharjoittajaa tulemaan hänen luokseen tekemään sopimuksen, on sopimus tällaisessa tilanteessa kotimyyntisopimus. Sopimusosapuolten tulee lisäksi olla kotimyyntisopimusta tehtäessä yhtä aikaa läsnä.

Elinkeinonharjoittajan toimitila

Epäselvyyttä on aiheuttanut kotimyynnin osalta se, mikä luokitellaan elinkeinonharjoittajan toimitilaksi. Toimitilan käsite on tärkeä ymmärtää, koska toimitilalla on usein ratkaiseva merkitys sen suhteen, onko sopimus kotimyyntisopimus vai ei. Rajanveto on tärkeää myös sen vuoksi, että kotimyyntisopimuksiin soveltuu eri säännöksiä kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtyihin sopimuksiin; esimerkiksi palautusoikeuden suhteen on eroja, jotka ovat kuluttajan kannalta usein hyvinkin oleellisia.

Mikä sitten katsotaan elinkeinonharjoittajan toimitilaksi ja mikä ei? Moni varmasti mieltää itsestään selvänä, että elinkeinonharjoittajan toimitila on tämän kiinteän myyntipaikka, esimerkiksi myymälä, jossa tämä tarjoaa kulutushyödykkeitä vakituisesti. Lisäksi elinkeinonharjoittajan toimitilana pidetään myyntipaikkaa, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa kausiluonteisesti kulutushyödykkeitään, esimerkkinä myyntikojut. Myös elinkeinonharjoittajan siirrettävä myyntipaikka, jossa tämä tarjoaa kulutushyödykkeitään tavanomaisesti taikka kausiluonteisesti, nähdään elinkeinonharjoittajan toimitiloiksi. Esimerkkinä tällaisista toimitiloista ovat marjojen myyntipisteet, messut ja erilaisilla markkinoilla olevat myyntipisteet. Siten muualla kuin näissä toimitiloissa tehty sopimus on kotimyyntiä.

Merkittävää on kuitenkin huomata eräs tilanne, jossa on kyse kotimyyntisopimuksesta, vaikka kuluttaja ei ehkä näin asiaa mieltäisikään. Kotimyyntisopimuksesta on nimittäin kyse sellaisissa tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja ottaa yhteyttä kuluttajaan toimitilansa ulkopuolella, esimerkiksi kadulla, mutta välittömästi yhteydenoton oton jälkeen saa kuluttajan siirtymään toimitiloihinsa tekemään sopimuksen. Kyse on siis tällaisessa tilanteessa kotimyyntisopimuksesta, vaikka näennäisesti sopimus onkin tehty elinkeinonharjoittajan toimitiloissa.

Koti- ja etämyynnin palautusoikeus

Yksi jo esiin tulleista koti- ja etämyyntiin liittyvistä erityispiirteistä liittyy palautusoikeuteen, eli virallisemmin sopimuksen perumiseen. Peruutusoikeus on oleellinen kuluttajan oikeus koti- ja etämyynnissä, joten on hyvä olla selvillä, millainen kuluttajan peruutusoikeus on. Kuluttajansuojalaki määrittää, että peruutusoikeus koti- ja etämyynnin osalta tulee olla vähintään 14 päivää. Monet yritykset voivat tarjota pitempiäkin peruutusaikoja.

Merkittävä asia peruutusoikeuden osalta on kuitenkin se, että mikäli elinkeinonharjoittaja ei ole antanut kuluttajalle peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevia ehtoja, määräaikoja ja menettelyitä, pitenee kuluttajan peruutusoikeus 12 kuukauden mittaiseksi. Jos tämän 12 kuukauden aikana elinkeinonharjoittaja korjaa puutteelliset tietonsa peruutusoikeuden käyttämisestä, alkaa kuluttajan saadessa nämä tiedot 14 päivän peruutusoikeus. Kuluttajan on hyvä myös tiedostaa se, että mikäli riitaa syntyy peruutusoikeuden käyttämisen osalta, on kuluttajalla velvollisuus näyttää, että hän on tehnyt sopimuksen peruuttamiselta edellytetyllä tavalla.

Käsirahan asema sopimuksia solmittaessa

Viimeisenä epäselvyyksiä herättäneenä aiheena nostetaan esille käsirahan asema. Kuluttajakaupoissa käsirahaa käytetään varsinkin autokauppoja tehtäessä, ja epäselvyyttä aiheuttaa se, miten käsirahan maksaminen vaikuttaa sopimuksen syntymiseen. Onko sopimus siis jo syntynyt käsirahan maksamisen myötä?

Vastaus tähän on ei. Käsirahan maksaminen ilmaisee vasta kuluttajan aikomusta tehdä ja sitoutua sopimukseen eli esimerkiksi auton kauppaan. Käsirahan merkitsee vakuutta siitä, että kuluttaja haluaa sitoutua sopimukseen. Siten sopimuksesta tulee sitova vasta, kun osapuolet allekirjoittavat kauppakirjan. Tämä allekirjoitushetken paikka määrittää samalla sen, onko solmittu sopimus elinkeinonharjoittajan toimitilassa solmittu kuluttajakauppa vai mahdollisesti koti- tai etämyyntisopimus.