Etä- ja kotimyynti ovat tärkeitä monen elinkeinoharjoittajan kaupankäyntikeinoja. Näillä myyntikeinoilla onkin merkittävä rooli nykypäivän kuluttajakaupoissa. Kuitenkin muutamien etä- ja kotimyyntiin liittyvien asioiden osalta vallitsee kuluttajien keskuudessa epäselvyyksiä ja virheellisiä käsityksiä. Koti- ja etämyynnistä säädetään kuluttajansuojalaissa, jossa säädetään muun muassa 14 vuorokauden palautusoikeudesta ja tilauksen perumiseen liittyvistä asioista.
Mikä on etämyyntiä ja mikä taas kotimyyntiä? Tämä herättää usein kysymyksiä, minkä vuoksi selvennys näiden kahden myyntimuodon välille on tarpeen tehdä.
Etämyynnillä tarkoitetaan tilanteita, joissa kuluttaja ostaa kulutushyödykkeen elinkeinonharjoittajalta jotakin viestintävälinettä käyttäen ilman, että he ovat samanaikaisesti läsnä. Verkkokauppaostaminen on yhä useammalle kuluttajalle tuttua, ja verkkokauppa onkin yksi etämyynnin muoto. Verkkokaupan lisäksi etämyynti voi tapahtua esimerkiksi puhelimitse taikka sähköpostin välityksellä. Kuitenkin pohtiessa sitä, onko tehty sopimus koti- vai etämyyntiä, on hyvä muistaa, että käytännön tasolla erottelulla ei ole suurta merkitystä. Molempiin myyntimuotoihin sovelletaan nimittäin pitkälti samoja kuluttajansuojalain säännöksiä.
Kotimyyntiä puolestaan ovat tilanteet, joissa elinkeinonharjoittaja myy kuluttajalle tuotteen taikka palvelun muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa, esimerkiksi kuluttajan kotona. Sillä ei ole merkitystä kumpi sopimusosapuolista on tehnyt aloitteen sopimuksen tekemisestä muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa. Esimerkiksi vaikka kuluttaja pyytäisi elinkeinonharjoittajaa tulemaan hänen luokseen tekemään sopimuksen, on sopimus tällaisessa tilanteessa kotimyyntisopimus. Sopimusosapuolten tulee lisäksi olla kotimyyntisopimusta tehtäessä yhtä aikaa läsnä.
Epäselvyyttä on aiheuttanut kotimyynnin osalta se, mikä luokitellaan elinkeinonharjoittajan toimitilaksi. Toimitilan käsite on tärkeä ymmärtää, koska toimitilalla on usein ratkaiseva merkitys sen suhteen, onko sopimus kotimyyntisopimus vai ei. Rajanveto on tärkeää myös sen vuoksi, että kotimyyntisopimuksiin soveltuu eri säännöksiä kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtyihin sopimuksiin; esimerkiksi palautusoikeuden suhteen on eroja, jotka ovat kuluttajan kannalta usein hyvinkin oleellisia.
Mikä sitten katsotaan elinkeinonharjoittajan toimitilaksi ja mikä ei? Moni varmasti mieltää itsestään selvänä, että elinkeinonharjoittajan toimitila on tämän kiinteän myyntipaikka, esimerkiksi myymälä, jossa tämä tarjoaa kulutushyödykkeitä vakituisesti. Lisäksi elinkeinonharjoittajan toimitilana pidetään myyntipaikkaa, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa kausiluonteisesti kulutushyödykkeitään, esimerkkinä myyntikojut. Myös elinkeinonharjoittajan siirrettävä myyntipaikka, jossa tämä tarjoaa kulutushyödykkeitään tavanomaisesti taikka kausiluonteisesti, nähdään elinkeinonharjoittajan toimitiloiksi. Esimerkkinä tällaisista toimitiloista ovat marjojen myyntipisteet, messut ja erilaisilla markkinoilla olevat myyntipisteet. Siten muualla kuin näissä toimitiloissa tehty sopimus on kotimyyntiä.
Merkittävää on kuitenkin huomata eräs tilanne, jossa on kyse kotimyyntisopimuksesta, vaikka kuluttaja ei ehkä näin asiaa mieltäisikään. Kotimyyntisopimuksesta on nimittäin kyse sellaisissa tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja ottaa yhteyttä kuluttajaan toimitilansa ulkopuolella, esimerkiksi kadulla, mutta välittömästi yhteydenoton oton jälkeen saa kuluttajan siirtymään toimitiloihinsa tekemään sopimuksen. Kyse on siis tällaisessa tilanteessa kotimyyntisopimuksesta, vaikka näennäisesti sopimus onkin tehty elinkeinonharjoittajan toimitiloissa.
Yksi jo esiin tulleista koti- ja etämyyntiin liittyvistä erityispiirteistä liittyy palautusoikeuteen, eli virallisemmin sopimuksen perumiseen. Peruutusoikeus on oleellinen kuluttajan oikeus koti- ja etämyynnissä, joten on hyvä olla selvillä, millainen kuluttajan peruutusoikeus on. Kuluttajansuojalaki määrittää, että peruutusoikeus koti- ja etämyynnin osalta tulee olla vähintään 14 päivää. Monet yritykset voivat tarjota pitempiäkin peruutusaikoja.
Merkittävä asia peruutusoikeuden osalta on kuitenkin se, että mikäli elinkeinonharjoittaja ei ole antanut kuluttajalle peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevia ehtoja, määräaikoja ja menettelyitä, pitenee kuluttajan peruutusoikeus 12 kuukauden mittaiseksi. Jos tämän 12 kuukauden aikana elinkeinonharjoittaja korjaa puutteelliset tietonsa peruutusoikeuden käyttämisestä, alkaa kuluttajan saadessa nämä tiedot 14 päivän peruutusoikeus. Kuluttajan on hyvä myös tiedostaa se, että mikäli riitaa syntyy peruutusoikeuden käyttämisen osalta, on kuluttajalla velvollisuus näyttää, että hän on tehnyt sopimuksen peruuttamiselta edellytetyllä tavalla.
Viimeisenä epäselvyyksiä herättäneenä aiheena nostetaan esille käsirahan asema. Kuluttajakaupoissa käsirahaa käytetään varsinkin autokauppoja tehtäessä, ja epäselvyyttä aiheuttaa se, miten käsirahan maksaminen vaikuttaa sopimuksen syntymiseen. Onko sopimus siis jo syntynyt käsirahan maksamisen myötä?
Vastaus tähän on ei. Käsirahan maksaminen ilmaisee vasta kuluttajan aikomusta tehdä ja sitoutua sopimukseen eli esimerkiksi auton kauppaan. Käsirahan merkitsee vakuutta siitä, että kuluttaja haluaa sitoutua sopimukseen. Siten sopimuksesta tulee sitova vasta, kun osapuolet allekirjoittavat kauppakirjan. Tämä allekirjoitushetken paikka määrittää samalla sen, onko solmittu sopimus elinkeinonharjoittajan toimitilassa solmittu kuluttajakauppa vai mahdollisesti koti- tai etämyyntisopimus.
Autokaupan ja auton korjauksiin liittyvissä virhetilanteissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen kuluttajansuojalain 5 ja 8 luvuista. Tämän lisäksi asiakkaan käytettävissä on myös Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n kattava osaaminen autoihin liittyvästä tekniikasta, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
Kuluttajansuojalain ehdoton ensisijainen tehtävä on suojella kuluttajaa, mutta kuluttajansuojalaki antaa myös suojaa myyjälle. Kuluttajan velvollisuutena on maksaa tavaran kauppahinta sekä myötävaikuttaa kauppaan esimerkiksi noutamalla tai vastaanottamalla tavara. Jos kuluttaja laiminlyö velvollisuutensa, voi myyjälle syntyä oikeus purkaa kauppa ja saada vahingonkorvauksia.
Milloin markkinointi on hyvän tavan vastaista?
Markkinointi on hyvän tavan vastaista, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Esimerkiksi syrjivä tai väkivaltaa sisältävä markkinointi on hyvän tavan vastaista. Alaikäisiin kohdistuva tai heidät tavoittava markkinointi on hyvän tavan vastaista myös, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta ja herkkäuskoisuutta.
Kuluttajansuojalaki sääntelee elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä kaupankäyntiä. Laki antaa elinkeinonharjoittajalle raamit, joiden puitteissa tämän tulee toimia. Kuluttajansuojalailla on tärkeä merkitys kaupankäynnin osana, sillä se suojaa oletusarvoisesti heikommassa asemassa olevaa kuluttajaa elinkeinonharjoittajaa vastaan.
Kuluttajan kannattaa ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaneuvonta antaa maksutta apua kuluttajaa kohdanneisiin ongelmiin. Jos ongelmaa ei saada ratkaistuksi kuluttajaneuvonnan avustuksella, voi kuluttaja viedä asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi tai kääntyä lakimiehen puoleen.
Kuluttajakaupassa ostajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tavaran laatu ja ominaisuudet,kaupantekohetken käypä hinta sekä muut olosuhteet, jos kauppahinnasta ei ole erikseen sovittu. Ostajan on maksettava kauppahinta myyjän sitä vaatiessa,mutta ei kuitenkaan aiemmin kuin tavara on sopimuksen mukaisesti hänen saatavillaan, jos kauppahinnan maksamisesta ei ole muuta sovittu ostajan ja myyjän välillä.
Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa kestävyydeltään sitä, mitä saman tyyppisiltä tavaroilta voidaan yleensä odottaa ja mitä ostaja voi kyseiseltä tavaralta kohtuudella odottaa. Tavaran kestävyyttä ja sen käyttöikää arvioitaessa huomioon otetaan tavaran luonne sekä tiedot, joita tavarasta on ennen kaupantekoa annettu. Tavaran käyttöikä arvioidaan tapauskohtaisesti ja se vaihtelee tavarasta riippuen.
Elinkeinonharjoittajien toteuttamaa markkinointia valvoo kuluttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on valvoa yleisesti kuluttajaa suojaavien lakien toteutumista. Kuluttaja voi ilmoittaa kuluttaja-asiamiehelle havaitsemastaan epäkohdasta elinkeinonharjoittajan markkinoinnissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella.
