”Sellaisena kuin se on” -ehto ei poista autoliikkeen virhevastuuta. Kuluttajakaupassa KSL 5 luku on pakottavaa oikeutta, eikä yleistä varaumaa voi nykyisin käyttää lainkaan (KSL 5 luku 2 § ja 13 § 2 mom). Vuoden kuluessa ilmennyt vika oletetaan olleen autossa jo luovutushetkellä, jollei toisin osoiteta tai oletus ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen (KSL 5 luku 15 §). Pirkanmaan käräjäoikeus purki 17.2.2021 (tuomio nro 6165) 7 000 euron Ford C-Maxin kaupan, kun vaihdelaatikko hajosi kahden kuukauden kuluttua. Turun hovioikeus ei 14.5.2021 myöntänyt autoliikkeelle jatkokäsittelylupaa (S 21/630), joten tuomio jäi pysyväksi. Autamme autokauppaa koskevissa riidoissa: takanamme on yli 1 000 hoidettua kuluttajariitaa. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Ostaja osti autoliikkeestä 25.11.2019 käytetyn Ford C-Maxin, jolla oli ajettu 182 000 kilometriä. Kauppahinta oli 7 000 euroa, ja lisäksi kaupassa olivat toimituskulut 99 euroa ja luottosuhteen perustamiskulut 249 euroa. Auto myytiin ”sellaisena kuin se on” -ehdolla. Vaihdelaatikko rikkoutui kahden kuukauden ja 4 000 kilometrin ajon jälkeen, ja Ostaja reklamoi 28.1.2020. Korjaamo arvioi tehdaskorjatun vaihdelaatikon hinnaksi 5 500 ja 5 700 euron välillä olevan summan.
Autoliike kiisti kanteen. Sen mukaan autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä, koska Ostaja oli ajanut sillä 4 000 kilometriä. Sovinnoksi liike tarjosi vähän käytettyä vaihdelaatikkoa, jos Ostaja maksaisi siitä 1 000 euron omavastuun. Liikkeen mielestä auto olisi silloin tullut parempaan kuntoon kuin se oli kaupantekohetkellä.
Asiassa oli kyse kuluttajansuojalain (KSL) 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta kuluttajankaupasta, joten virheen määrittelyyn ja sen oikaisuun sovelletaan KSL 5 luvun säännöksiä. KSL 5 luku on pakottavaa oikeutta, eivätkä kaupan osapuolet voi sopia virheen määrittelystä tai virhevastuusta toisin (KSL 5 luku 2 §).
Silloisen KSL 5 luvun 12 §:n mukaan tavaran oli vastattava sovittua sekä sitä, mitä kuluttajalla yleensä oli kyseisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa. Jos tavara poikkesi tästä, siinä oli virhe. Nykyisin vastaava sääntö on KSL 5 luvun 12 ja 13 §:ssä.
Tapaukseen sovellettiin vuoden 2019 kauppaan voimassa ollutta lakia. Tuolloisen KSL 5 luvun 14 §:n 3 kohdan mukaan ”sellaisena kuin se on” -ehto ei estänyt virhettä. Tavarassa oli virhe, jos se oli huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli ollut perusteltua aihetta edellyttää. Arvioinnissa otettiin huomioon hinta ja muut olosuhteet. Nykyisin, vuoden 2022 alusta, tällaista yleistä varaumaa ei kuluttajakaupassa voi käyttää lainkaan; yksityisten välisessä kaupassa vastaava säännös on kauppalain 19 §:ssä.
Silloisen KSL 5 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan ostajalla oli oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran. Oikaisu oli tehtävä kohtuullisessa ajassa ja ilman kustannuksia tai olennaista haittaa ostajalle. Nykyisin sama sääntö on 5 luvun 18 a §:n 2 momentissa, ja haitan kynnys on ”merkittävä haitta”. Muuten ostajalla oli silloisen 19 §:n mukaan oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen tai kaupan purkuun, paitsi jos virhe oli vähäinen. Nykyinen 5 luvun 19 § antaa purun pääosin samoin perustein, ja myyjän on näytettävä virheen vähäisyys.
Vuoden 2021 loppuun voimassa olleen KSL 5 luvun 15 §:n 2 momentin mukaan kuuden kuukauden aikana ilmennyt vika oletettiin olleen autossa jo vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Olettama väistyi, jos toisin osoitettiin tai oletus oli virheen taikka tavaran luonteen vastainen. Nykyisin virheolettama on yksi vuosi luovutuksesta (KSL 5 luku 15 § 3 mom). Käräjäoikeuden mukaan käytetynkin auton kestoiän voidaan perustellusti olettaa olevan enemmän kuin kuusi kuukautta. Tässä tapauksessa vika ilmeni noin kaksi kuukautta kaupanteon jälkeen. Näyttöä siitä, että vika olisi seurausta tavanomaisesta kulumisesta tai väärästä käsittelystä, ei esitetty.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että vaihdelaatikossa oli ollut jotakin vikaa jo edellisen omistajan aikana. Edellisen omistajan sähköpostin mukaan vikavalo oli syttynyt talvella kaksi kertaa ja auto oli mennyt tehottomaksi. Huollossa vaihdelaatikkoon oli vaihdettu öljyt, mikä ei ole tällaisessa autossa tavanomaista. Sillä merkkivalon syttyminen oli saatu estettyä siihen asti, kunnes vika ilmeni uudelleen Ostajan aikana. Vika ilmeni aina talvella, joten ulkoilman lämpötila oli saattanut vaikuttaa asiaan.
Käytetyn auton virhettä arvioidaan hinnan lisäksi sen perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon auton ikä, mittarilukema ja huoltohistoria. Auto oli otettu käyttöön 2012, sillä oli ajettu 182 000 kilometriä ja käteishinta oli 7 099 euroa. Ostajan oli varauduttava tavanomaiseen kulumiseen ja sen vaatimiin korjauksiin. Kokonaiskauppahinta huomioon ottaen hänellä oli kuitenkin perusteltu aihe olettaa, että autoa voi käyttää ilman kohtuuttomia korjauskustannuksia pidempään kuin kaksi kuukautta. Auto oli siten huonommassa kunnossa kuin Ostajalla oli aihetta edellyttää. Siinä oli silloisen KSL 5 luvun 14 §:n 3 kohdassa tarkoitettu virhe.
Ostaja vaati ensisijaisesti kaupan purkua, koska liike ei suostunut korjaamaan virhettä ilman lisäkustannuksia. Käräjäoikeus totesi: ”myyjällä ei ole ollut oikeutta vaatia Ostajalta korjauksesta 1.000 euron omavastuuta.” Käräjäoikeuden arvion mukaan käytetyn osan vaihtaminen ei olisi tuonut seitsemän vuotta vanhaa autoa olennaisesti parempaan kuntoon.
Noin 5 500 euron korjaus noin 7 000 euron autoon ei ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Vika esti auton käytön tavanomaiseen tarkoitukseensa. Virhe oli siis vähäistä suurempi. Koska myyjä ei ollut suostunut korjaamaan sitä ilman lisäkustannuksia Ostajalle, Ostajalla oli oikeus purkaa kauppa.
Kauppa purettiin. Kauppahinnan ja luottokulujen yhteismäärä oli 7 348 euroa, ja Ostajan kahden kuukauden ja 4 000 kilometrin käyttöhyödyksi arvioitiin 100 euroa. Autoliike velvoitettiin siten palauttamaan 7 248 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine korkoineen 25.11.2019 lukien. Lisäksi liike velvoitettiin korvaamaan vianetsinnän kulut 202,50 euroa välittömänä vahinkona (KSL 5 luku 20 §) ja Ostajan oikeudenkäyntikulut 11 645,68 euroa. Ostajan vaatimus 500 euron joukkoliikennekuluista hylättiin, koska työmatkat olisivat maksaneet joka tapauksessa. Ostajan oli pidettävä auto liikkeen noudettavissa.
Autoliike valitti hovioikeuteen. Turun hovioikeus ei 14.5.2021 myöntänyt jatkokäsittelylupaa (päätös nro 349, S 21/630): ”Jatkokäsittelylupaa ei myönnetä. Käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.” Liikkeen kuluvaatimus hovioikeudessa hylättiin.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle? Jos ostit autoliikkeestä auton ”sellaisena kuin se on” -ehdolla, ehto ei lähtökohtaisesti sido sinua, ja liike vastaa virheestä normaalisti (KSL 5 luku 2 §). Kun auto hajoaa pian kaupan jälkeen, reklamoi liikkeelle kirjallisesti heti. Pyydä korjaamolta kirjallinen arvio siitä, mikä on rikki ja mitä korjaus maksaa. Vaadi korjausta ilman omaa maksuosuutta. Liike ei lähtökohtaisesti saa periä sinulta ”omavastuuta” sillä perusteella, että auto paranisi korjauksessa. Jos korjaus maksaa lähes auton hinnan verran eikä liike korjaa maksutta, voit pääsääntöisesti purkaa kaupan (KSL 5 luku 19 §). Säilytä vianetsinnän kuitit, sillä ne voidaan tuomita liikkeen maksettaviksi, kuten tässä jutussa 202,50 euroa. Lähtisin itse siitä, että 7 000 euron autossa 5 500 euron korjaustarve kahden kuukauden jälkeen ei ole vähäinen virhe. Käräjäoikeus katsoi näin tuomiossa nro 6165, ja hovioikeus jätti sen voimaan.
