Perinnönjakokirja
Perinnönjakokirja kertoo, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan. Valmis malli ei välttämättä vastaa tilannettasi, jos pesässä on kiinteistö, testamentti tai osakkaiden välillä erimielisyyttä.
Autamme laatimaan tai tarkistamaan jakokirjan ennen allekirjoittamista. Käymme läpi sovitun jaon, osakkaiden oikeudet ja asiakirjan muotovaatimukset, jotta olennaiset asiat tulevat kirjatuiksi. Laki Lehtonen on toiminut yli 10 vuotta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet ennen perinnönjakokirjan allekirjoittamista?
-
1. Kirjaa tilanteesi ja tavoitteesi
Kerro, mitä perinnön selvittämisessä tai jakamisessa on kesken. Kirjaa tiedossasi olevat osapuolet ja mahdolliset määräpäivät.
-
2. Kokoa käytettävissä olevat asiakirjat
Ota esiin perukirja, testamentti, avioehto ja aiemmat sopimukset, jos ne ovat saatavilla. Kerro myös, mitä asiakirjoja vielä puuttuu.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Perinnönjakokirjan laatiminen: mitä jakokirjaan kirjataan?
Laki ei luettele jakokirjan sisältöä (perintökaari 23 luku 9 §). Jakokirja saa siis olla vapaamuotoinen, mutta sen pitää kertoa selvästi, mitä jaossa päätettiin. Hyvä jakokirja sisältää ainakin nämä tiedot. Osakkaiden nimet ja se, mihin heidän perintöoikeutensa perustuu. Kunkin osakkaan perintöosa ja sen suuruus. Se, mitä kukin saa pesän omaisuudesta, esimerkiksi asunto-osakkeet, tilin varat tai kesämökin.
Jos vainaja on tehnyt testamentin, on hyvä kirjata myös, onko testamentinsaajan aviopuolisolla avio-oikeutta testamentattuun omaisuuteen ja sen tuottoon. Testamentissa on voitu määrätä, että omaisuus jää saajan aviopuolison avio-oikeuden ulkopuolelle. Silloin puoliso ei saa siitä osuutta mahdollisessa avioerossa. Merkintä jakokirjassa säästää tämän kysymyksen selvittämisen myöhemmin.
Selkeä jakokirja on tärkein todiste siitä, mitä jaossa sovittiin, jos asiasta tulee myöhemmin erimielisyyttä. Sitä tarvitaan myös rekisteröinteihin. Jos sait jaossa kiinteistön, lainhuudon hakuaika alkaa, kun perinnönjako saa lainvoiman, ja jakokirjalla osoitat saantosi (maakaari 11 luku 2 §). Lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa (11 luku 1 §).
Milloin perinnönjakokirjan malli riittää?
Milloin malli riittää? Yleensä silloin, kun kaikki osakkaat ovat täysi-ikäisiä ja yksimielisiä, pesässä ei ole kiinteistöä eikä testamenttia ja jako tehdään perintöosien mukaan. Apua kannattaa pyytää, jos osakas on alaikäinen tai hänellä on edunvalvoja. Silloin edunvalvoja tarvitsee sopimusjakoon holhousviranomaisen luvan (perintökaari 23 luku 3 § ja holhoustoimilaki 34 §). Apua kannattaa pyytää myös, jos jaossa poiketaan perintöosista tai pesässä on kiinteistö tai yritys. Jos joku osakkaista ei suostu allekirjoittamaan, jako tehdään pesänjakajan toimitusjakona, ja pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudelta (23 luku 3 ja 4 §).
Jakokirjan muotovaatimus
Sisältö on vapaa, mutta muoto ei. Perintökaaren 23 luvun 9 §:n mukaan jakokirja on osakkaiden allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi, kun osakkaat tekevät jaon itse. Todistajat vahvistavat allekirjoitukset, eivät jaon sisältöä. Valitse todistajiksi kaksi pesän ulkopuolista henkilöä.
Jos et pääse muiden osakkaiden kanssa sopimukseen, jaon tekee käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja (perintökaari 23 luku 3 ja 4 §). Toimitusjaossa jakokirjan allekirjoittaa vain pesänjakaja. Osakkaiden allekirjoituksia tai todistajia ei tarvita. Pesänjakajan on toimitettava jakokirjasta kappale jokaiselle osakkaalle viivytyksettä (23 luku 9 §).
Muotovirhe ei ole pikkuasia. Jos allekirjoitus tai todistus puuttuu, osakas voi moittia jakoa muotovirheen perusteella kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (23 luku 10 §).
Perinnönjaon moittiminen ja lainvoimaiseksi tuleminen
Perinnönjaossa voi olla muotovirhe tai sisältövirhe. Muotovirhettä voi moittia sekä sopimusjaossa että toimitusjaossa. Sisältöä, esimerkiksi omaisuuden arvostusta tai osuuksien laskentaa, voi moitekanteella riitauttaa pääsääntöisesti vain pesänjakajan toimittamassa jaossa (perintökaari 23 luku 10 §). Sopimusjaon sisältö sitoo lähtökohtaisesti kuten muukin sopimus.
Moitekanne nostetaan käräjäoikeudessa muita osakkaita vastaan. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (PK 23 luku 10 §). Määräaika on ehdoton, joten jos epäilet virhettä, älä jää odottamaan.
Perinnönjako tulee lainvoimaiseksi, kun moiteaika on kulunut umpeen eikä kukaan ole moittinut jakoa. Toimitusjaossa lainvoima voidaan saada aikaisemmin. Osakkaat voivat allekirjoittaa jakokirjaan hyväksymislausuman, jolla he ilmoittavat hyväksyvänsä jaon eivätkä moiti sitä. Kun kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet lausuman, jako katsotaan yleensä lainvoimaiseksi heti. Tämä nopeuttaa esimerkiksi lainhuudon hakemista ja tilien jakamista.
Kerro tilanteesi, niin arvioimme sen maksutta
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on perinnönjakokirja?
Perinnönjakokirja on asiakirja, josta näkyy, miten kuolinpesän omaisuus on jaettu osakkaiden kesken. Se on laadittava jokaisesta perinnönjaosta (perintökaari 23 luku 9 §). Sopimusjaossa sen allekirjoittavat kaikki osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa, toimitusjaossa pesänjakaja. Jakokirjalla osoitat esimerkiksi pankille, mitä sait jaossa, ja sillä haet lainhuudon perintönä saatuun kiinteistöön (maakaari 11 luku 2 §).
Onko perinnönjakokirja sama asia kuin perukirja?
Ei. Perukirja tehdään perunkirjoituksessa, ja siihen kirjataan vainajan varat ja velat, pesän osakkaat sekä testamentin ja avioehdon kaltaiset asiakirjat, jotka vaikuttavat jakoon. Perukirja on pohja, jakokirja lopputulos. Jakokirjaan kirjataan se, miten perintö on lopulta jaettu ja mitä kukin osakas sai (perintökaari 23 luku 9 §).
Pitääkö perinnönjakokirja toimittaa verottajalle?
Kyllä. Verohallinnon ohjeen mukaan perinnönjakokirjasta toimitetaan kopio Verohallintoon, kun jako on tehty. Lähetä kopio heti allekirjoitusten jälkeen, niin verotus ja jako pysyvät samassa linjassa.
Kuka laatii perinnönjakokirjan?
Sopimusjaossa osakkaat laativat jakokirjan itse tai lakimiehen avulla, allekirjoittavat sen kaikki ja pyytävät kaksi esteetöntä todistajaa (perintökaari 23 luku 9 §). Jos yksikin osakas vaatii, jaon tekee käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, joka myös laatii ja allekirjoittaa jakokirjan (23 luku 3 ja 4 §). Silloin todistajia ei tarvita.
Milloin perinnönjakokirja pitää tehdä?
Jakokirja tehdään aina, kun perintö jaetaan (perintökaari 23 luku 9 §). Perintökaaren 23 luku ei aseta jaolle määräaikaa. Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa (23 luku 1 §). Jos vainaja oli naimisissa, ennen jakoa tehdään ositus. Pesän voi myös sopia jätettäväksi jakamatta toistaiseksi tai määräajaksi (24 luku 1 §).
Kuka maksaa perinnönjakokirjan?
Jos osakkaat tekevät jakokirjan itse, kulut ovat mahdollisen avustajan palkkio, jonka jakamisesta osakkaat sopivat keskenään. Pesänjakajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio ja kulujensa korvaus pesän varoista (perintökaari 23 luku 4 §). Eri asia on pesänselvittäjä. Jos pesän varat eivät riitä pesänselvittäjän palkkioon, sen maksaa hakija, ja useat hakijat vastaavat yhdessä (19 luku 20 §).
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
