lakilehtonen-logo-uusi

Ositus

Ositus on tärkeässä roolissa avioliiton purkautumisprosessissa. Ositus tulee ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa avioliitto purkautuu joko avioeron vireille tulemisella taikka puolison kuoleman seurauksesta.
Ositus

Ositus

Ositus on tärkeässä roolissa avioliiton purkautumisprosessissa. Ositus tulee ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa avioliitto purkautuu joko avioeron vireille tulemisella taikka puolison kuoleman seurauksesta. Osituksen avulla puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus puolitetaan puolisoiden kesken siten kuin avioliittolaissa ja perintökaaressa on säännelty. Tässä artikkelissa tuodaan esiin osituksen keskeiset tavoitteet ja tehtävät sekä nostetaan esiin puolison kuoleman seurauksesta tehtävään ositukseen liittyviä erityispiirteitä.

Osituksen toteuttaminen

Ositus tulee vireille, kun leski taikka kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla sekä leskellä itsellään on siten oikeus vaatia osituksen tekemistä. Ositus voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun avioeroa koskeva asia on vireillä tai avioliitto on jo purkautunut. Kun kyse on osituksesta lesken ja vainajan välillä, tulee lisäksi ennen ositusta maksaa pesän sekä vainajan velat taikka niistä on annettava takaus tai muu vakuus.

Ositus on mahdollista tehdä sopimusosituksena, mikäli osituksen osapuolet pystyvät pääsemään yhteisymmärrykseen osituksen sisällöstä. Mikäli taas ositusta ei saada toimitettua sopimusosituksena, tekee osituksen pesänjakaja. Pesänjakajaa voi hakea osituksen osapuolista kumpi tahansa käräjäoikeudelta. Osapuolina osituksessa on näin ollen joko puolisot itse taikka tilanteissa, joissa toinen puolisoista on kuollut, leski ja kuolleen puolison perilliset.

Osituksen sisältö

Avioerotilanteessa on tilanne usein se, että toinen puolisoista on varakkaampi. Osituksen tarkoituksena onkin tasata puolisoiden varallisuussuhteet. Ensiksi osituksessa tehdään selvitys puolisoiden omaisuudesta ja veloista. Kun velat on vähennetty puolisoiden omaisuudesta, pystytään tekemään laskelmat avio-oikeuden toteuttamiseksi.

Avio-oikeuden toteuttaminen on osituksen tärkein tehtävä. Avio-oikeudella tarkoitetaan sitä, että aviopuolisot puolittavat omaisuutensa avioerotilanteessa. Pääsääntönä on, että puolisolla on avio-oikeus kaikkeen toisen puolison omaisuuteen. Mahdollista kuitenkin on, että puolisot ovat tehneet avioehdon taikka testamentannut tai antanut lahjanlupauksen jostakin omaisuudestaan. Tällainen omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta, eikä sitä tule huomioida avio-oikeuden toteuttamisessa.

Kun avio-oikeuslaskelmat on tehty ja havaitaan toisen puolisoista olevan varakkaampi, tulee tämän puolison antaa osituksessa omaisuuttaan toiselle puolisolle. Kyse on tasingon maksamisesta, jolla toteutetaan osituksen tarkoitus eli puolisoiden varallisuussuhteiden tasaus. Kuitenkin tasingon maksamisesta on tehty merkittävä poikkeus lesken kohdalla. Leskellä on nimittäin tasinkoprivilegi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli leski on varakkaampi puoliso, ei hänen tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen puolisonsa perillisille. Kuolleen puolison pesän tulee kuitenkin maksaa leskelle tasinkoa.

Tasingon sisältö

Tasingon maksamisen osalta herää kysymys, miten tasingon maksu tulee käytännössä toteuttaa. Usein tilanne ei ole niin yksinkertainen, että puolisoiden kaikki omaisuus olisi rahaa, jolloin tasingon maksu onnistuisi helposti. Seassa voi olla esimerkiksi arvoesineitä, kiinteistöjä ja asuntoja.

Avioliittolaki lähtee siitä, varakkaampi osapuoli saa itse päättää, mitä antaa tasinkona toiselle puolisolle. Siten osituksessa, joka toimitetaan lesken ja kuolleen puolison perillisten välillä, saavat perilliset päättää, mitä leski saa. Jos tasinkoa antava puoliso haluaa pitää tietyn omaisuuden itsellään, voi hän vaihtoehtoisesti antaa omaisuutta vastaavan arvon rahana.

Lisäksi on huomioitava se, että tasinkoa saavalla puolisolla on oikeus saada työvälineitä ja muuta irtainta tavaraa, joita hän tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseksi. Tähän siis ei vaikuta se, että tasinkoa antava puoliso taikka vaihtoehtoisesti kuolleen puolison perilliset saavat päättää, mitä toinen puoliso saa tasinkona. Ainoa edellytys tälle on se, että se ei aiheuta tuntuvaa haittaa toiselle puolisolle. Sama koskee osituksia, jotka toimitetaan toisen puolison kuoltua ja ositettavan omaisuuden arvo on vähäinen. Näissäkin tilanteissa tasinkoa saava puoliso saa ottaa tarpeellista asuntoirtaimistoa sekä työvälineitä ja muuta elinkeinonsa jatkamiseksi tarvitsemaansa irtainta tavaraa. Tämä huolimatta siitä, että toisen puolison perilliset eivät sen johdosta välttämättä voisikaan saada osalleen sitä omaisuutta, mikä muutoin olisi osituksen mukaan heille jätettävä tai luovutettava.

 

Lue lisää:

Jaa tämä artikkeli

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Heräsikö kysymyksiä?

Voit ottaa meihin aina yhteyttä ilman kuluriskiä. Pystymme useimmiten jo maksuttoman alkuneuvottelun aikana kertomaan sinulle, onko asiaa järkevämpää hoitaa itse vai kannattaako asian hoitamiseen palkata lakimies tai muu ammattilainen.

Aukioloajat

Maanantai-Perjantai: 8-20

Lauantai: Sopimuksen mukaan

Sunnuntai: Sopimuksen mukaan

Ota yhteyttä!

Viimeisimmät artikkelit