Ositus
Ositus on tärkeässä roolissa avioliiton purkautumisprosessissa. Ositus tulee ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa avioliitto purkautuu joko avioeron vireille tulemisella taikka puolison kuoleman seurauksesta. Osituksen avulla puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus puolitetaan puolisoiden kesken siten kuin avioliittolaissa ja perintökaaressa on säännelty. Tässä artikkelissa tuodaan esiin osituksen keskeiset tavoitteet ja tehtävät sekä nostetaan esiin puolison kuoleman seurauksesta tehtävään ositukseen liittyviä erityispiirteitä.
Osituksen toteuttaminen
Ositus tulee vireille, kun leski taikka kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla sekä leskellä itsellään on siten oikeus vaatia osituksen tekemistä. Ositus voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun avioeroa koskeva asia on vireillä tai avioliitto on jo purkautunut. Kun kyse on osituksesta lesken ja vainajan välillä, tulee lisäksi ennen ositusta maksaa pesän sekä vainajan velat taikka niistä on annettava takaus tai muu vakuus.
Ositus on mahdollista tehdä sopimusosituksena, mikäli osituksen osapuolet pystyvät pääsemään yhteisymmärrykseen osituksen sisällöstä. Mikäli taas ositusta ei saada toimitettua sopimusosituksena, tekee osituksen pesänjakaja. Pesänjakajaa voi hakea osituksen osapuolista kumpi tahansa käräjäoikeudelta. Osapuolina osituksessa on näin ollen joko puolisot itse taikka tilanteissa, joissa toinen puolisoista on kuollut, leski ja kuolleen puolison perilliset.
Osituksen sisältö
Avioerotilanteessa on tilanne usein se, että toinen puolisoista on varakkaampi. Osituksen tarkoituksena onkin tasata puolisoiden varallisuussuhteet. Ensiksi osituksessa tehdään selvitys puolisoiden omaisuudesta ja veloista. Kun velat on vähennetty puolisoiden omaisuudesta, pystytään tekemään laskelmat avio-oikeuden toteuttamiseksi.
Avio-oikeuden toteuttaminen on osituksen tärkein tehtävä. Avio-oikeudella tarkoitetaan sitä, että aviopuolisot puolittavat omaisuutensa avioerotilanteessa. Pääsääntönä on, että puolisolla on avio-oikeus kaikkeen toisen puolison omaisuuteen. Mahdollista kuitenkin on, että puolisot ovat tehneet avioehdon taikka testamentannut tai antanut lahjanlupauksen jostakin omaisuudestaan. Tällainen omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta, eikä sitä tule huomioida avio-oikeuden toteuttamisessa.
Tasinko
Kun avio-oikeuslaskelmat on tehty ja havaitaan toisen puolisoista olevan varakkaampi, tulee tämän puolison antaa osituksessa omaisuuttaan toiselle puolisolle. Kyse on tasingon maksamisesta, jolla toteutetaan osituksen tarkoitus eli puolisoiden varallisuussuhteiden tasaus. Kuitenkin tasingon maksamisesta on tehty merkittävä poikkeus lesken kohdalla. Leskellä on nimittäin tasinkoprivilegi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli leski on varakkaampi puoliso, ei hänen tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen puolisonsa perillisille. Kuolleen puolison pesän tulee kuitenkin maksaa leskelle tasinkoa.
Tasingon sisältö
Tasingon maksamisen osalta herää kysymys, miten tasingon maksu tulee käytännössä toteuttaa. Usein tilanne ei ole niin yksinkertainen, että puolisoiden kaikki omaisuus olisi rahaa, jolloin tasingon maksu onnistuisi helposti. Seassa voi olla esimerkiksi arvoesineitä, kiinteistöjä ja asuntoja.
Avioliittolaki lähtee siitä, varakkaampi osapuoli saa itse päättää, mitä antaa tasinkona toiselle puolisolle. Siten osituksessa, joka toimitetaan lesken ja kuolleen puolison perillisten välillä, saavat perilliset päättää, mitä leski saa. Jos tasinkoa antava puoliso haluaa pitää tietyn omaisuuden itsellään, voi hän vaihtoehtoisesti antaa omaisuutta vastaavan arvon rahana.
Lisäksi on huomioitava se, että tasinkoa saavalla puolisolla on oikeus saada työvälineitä ja muuta irtainta tavaraa, joita hän tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseksi. Tähän siis ei vaikuta se, että tasinkoa antava puoliso taikka vaihtoehtoisesti kuolleen puolison perilliset saavat päättää, mitä toinen puoliso saa tasinkona. Ainoa edellytys tälle on se, että se ei aiheuta tuntuvaa haittaa toiselle puolisolle. Sama koskee osituksia, jotka toimitetaan toisen puolison kuoltua ja ositettavan omaisuuden arvo on vähäinen. Näissäkin tilanteissa tasinkoa saava puoliso saa ottaa tarpeellista asuntoirtaimistoa sekä työvälineitä ja muuta elinkeinonsa jatkamiseksi tarvitsemaansa irtainta tavaraa. Tämä huolimatta siitä, että toisen puolison perilliset eivät sen johdosta välttämättä voisikaan saada osalleen sitä omaisuutta, mikä muutoin olisi osituksen mukaan heille jätettävä tai luovutettava.
Perintöoikeuteen liittyvissä asioissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Perintöasiat ratkeavat eri säännöillä sen mukaan, mistä perinnönjaon vaiheesta on kyse. Valitse tilanteesi:
Mietit, kuka perii ja miten perimysjärjestys menee. Lue: Kuka on oikeutettu perintöön
Kuolinpesän osakkaat haluavat sopia perinnönjaosta keskenään. Sopimalla jako onnistuu vain, jos kaikki osakkaat ovat samaa mieltä. Lue: Perinnönjakosopimus ja sopimusjako
Perinnönjaosta pitää laatia perinnönjakokirja. Vaatimukset riippuvat siitä, jakavatko osakkaat perinnön itse vai tekeekö jaon pesänjakaja. Lue: Perinnönjakokirja
Harkitset perinnöstä luopumista. Verottaja kohtelee perinnöstä luopumista ja perintöosuuden luovuttamista eri tavalla, ja ero voi olla iso. Lue: Perinnöstä luopuminen vai perintöosuuden luovuttaminen
Perintö tulee ulkomailta tai perittävällä on liittymä toiseen maahan. Lue: Perintö ulkomailta Suomeen
Kaikki perintöasioiden aiheet yhdestä paikasta: Perinnönjako ja siihen liittyvät asiakirjat. Jos et ole varma, mihin tilanteesi kuuluu, ota yhteyttä. Ensimmäinen kartoittava keskustelu on maksuton.
Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Siinä selvitämme miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on ositus?
Osituksen avulla puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus puolitetaan puolisoiden kesken siten kuin avioliittolaissa ja perintökaaressa on säännelty.
Onko ositus pakko tehdä?
Ositus ei ole pakollinen mutta jos vainajan puoliso tai perilliset sitä vaativat, tulee se toimittaa.
Onko ositukseen pakko suostua?
Omaisuuden ositus ei ole pakollinen. Se on kuitenkin toimitettava, jos leski tai lesken perillinen vaatii ositusta.
Milloin ositus on lainvoimainen?
Ositus tulee voimaan viimeistään kuuden kuukauden päästä sen toimittamisesta, jolloin moiteaika umpeutuu.
Onko tasinko pakko maksaa?
Leski saa pitää omaisuutensa eikä hänen tarvitse luovuttaa omaisuuttaan kuolleen puolison perillisille.
Voiko tasingosta luopua osittain?
Tasinkoon oikeutettu voi luopua osittain tai kokonaan hänelle kuuluvasta tasingosta.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
