Ositus
Ositus tulee ajankohtaiseksi avioeron tai puolison kuoleman yhteydessä. Yhteinen koti, velat ja eri käsitykset omaisuuden arvosta voivat vaikeuttaa sopimista.
Autamme selvittämään jaettavan omaisuuden, avioehdon vaikutuksen ja mahdollisen tasingon. Valmistelemme sopimusta tai arvioimme jo esitettyä ehdotusta. Jos sopua ei löydy, selvitämme kanssasi vaihtoehdot asian ratkaisemiseksi. Lakimiehillämme on yhteensä yli 50 vuotta kokemusta juridiikasta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun tarvitset apua osituksessa?
-
1. Kirjaa, mistä on sovittu
Kerro, onko osituksesta jo neuvoteltu ja mistä olette eri mieltä. Säilytä aiemmat sopimukset ja kirjalliset ehdotukset.
-
2. Kokoa omaisuus- ja velkatiedot
Ota esiin avioehto sekä tiedot omaisuudesta ja veloista. Liitä mukaan mahdollinen ositusluonnos ja kerro puuttuvista selvityksistä.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Miten omaisuuden ositus tehdään?
Puolison kuoltua ositusta voi vaatia leski tai kuka tahansa vainajan perillinen. Ositus tehdään silloin lesken ja perillisten välillä. Avioerossa ositus voidaan avioliittolain mukaan yleensä tehdä, kun eroasia on tullut vireille. Puolison kuoltua pesän ja vainajan velat on ensin maksettava tai niistä on annettava maksun turvaava takaus tai muu vakuus (PK 21 luku 6 §). Jos ositus tehdään ennen sitä, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta määrätä sen peruuntumaan (PK 21 luku 6 § 2 mom).
Ositus on sopimusositus, jos osapuolet pääsevät sopimukseen sen sisällöstä. Jos ette pääse, kumpi tahansa osapuoli voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan, joka toimittaa osituksen (PK 23 luku 4 §). Leski, joka ei ole kuolinpesän osakas, voi hakea pesänjakajaa perintökaaren 3 luvun mukaisen oikeutensa toteuttamiseksi (PK 23 luku 12 §).
Osituksen sisältö
Ensin selvitetään kummankin puolison omaisuus ja velat. Velat vähennetään kummankin omasta omaisuudesta. Jäljelle jäävä avio-oikeuden alainen säästö lasketaan yhteen ja jaetaan pääsääntöisesti tasan. Tämä on avioliittolain pääsääntö, ja perintökaarikin nojaa siihen puhuessaan puolisoiden omaisuuden puolikkaasta (PK 3 luku 2 §).
Avio-oikeus koskee lähtökohtaisesti kaikkea puolison omaisuutta. Sen ulkopuolelle jää yleensä omaisuus, jonka puolisot ovat avioehdolla sulkeneet pois. Ulkopuolelle jää myös omaisuus, jonka puoliso on saanut testamentilla tai lahjana, kun antaja on määrännyt, ettei puolisolla ole siihen avio-oikeutta. Tällaista omaisuutta ei oteta mukaan tasan jaettavaan säästöön.
Esimerkki pääsäännöstä: sinulla on velkojen jälkeen 150 000 euroa ja puolisollasi 50 000 euroa avio-oikeuden alaista omaisuutta. Yhteensä 200 000 euroa jaetaan tasan, eli kummallekin lasketaan 100 000 euroa. Sinä maksat tasinkona 50 000 euroa.
Tasinko
Kun laskelma osoittaa, että toisella puolisolla on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, hän maksaa erotuksen puolikkaan toiselle tasinkona. Näin puolisoiden varallisuus tasataan. Leskellä on tästä tärkeä poikkeus, jota kutsutaan tasinkoprivilegiksi. Jos leski on varakkaampi, hänen ei avioliittolain mukaan lähtökohtaisesti tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen puolisonsa perillisille. Jos taas vainajan omaisuus oli suurempi, pesä maksaa tasinkoa leskelle. Avioerossa privilegiä ei ole, vaan varakkaampi maksaa. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon se, mitä leski avioliittolain mukaan saa tai joutuu antamaan (PK 7 luku 3 §).
Tasingon sisältö
Tasinkoa ei aina makseta rahana. Avioliittolain lähtökohta on, että tasingon maksaja päättää, mitä omaisuutta hän antaa. Kun maksajana on kuolinpesä, perilliset päättävät, mitä leski saa. Jos maksaja haluaa pitää tietyn esineen tai asunnon, hän voi antaa sen arvon rahana.
Tasingon saajalla on kuitenkin yleensä oikeus saada omat työvälineensä ja muu elinkeinonsa jatkamiseen tarvittava irtain, jos siitä ei aiheudu toiselle tuntuvaa haittaa. Puolison kuoltua sama koskee pienessä pesässä myös tarpeellista asuntoirtaimistoa. Nämä säännöt ovat avioliittolaissa, ja niiden soveltaminen kannattaa tarkistaa tapauskohtaisesti. Leskenä saat lisäksi aina pitää yhteisen kodin tavanomaisen koti-irtaimiston hallinnassasi (PK 3 luku 1 a §).
Mitä tämä tarkoittaa sinulle. Kokoa kummankin puolison omaisuus ja velat. Tarkista avioehto sekä testamentit ja lahjakirjat, joissa avio-oikeus on suljettu pois. Maksa tai turvaa pesän velat ennen ositusta (PK 21 luku 6 §). Sopikaa ositus kirjallisesti. Jos sopu ei synny, hakekaa käräjäoikeudelta pesänjakaja.
Kerro tilanteesi, niin arvioimme sen maksutta
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on ositus?
Ositus on toimitus, jossa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä. Velkojen vähentämisen jälkeen jäävä säästö jaetaan avioliittolain pääsäännön mukaan tasan, ja varakkaampi maksaa erotuksen tasinkona. Puolison kuoltua ositus tehdään lesken ja perillisten välillä ennen perinnönjakoa (PK 23 luku 1 §). Sen jälkeen vainajan osuus jaetaan perillisille.
Onko ositus pakko tehdä?
Ositusta ei tarvitse tehdä, jos kukaan ei sitä vaadi. Perinnönjakoa ei kuitenkaan voi tehdä ennen ositusta, jos vainaja oli naimisissa (PK 23 luku 1 §). Kun leski tai yksikin perillinen vaatii ositusta, se on toimitettava. Käytännössä ositus kannattaa tehdä viimeistään silloin, kun pesää aletaan jakaa tai omaisuutta myydä.
Onko ositukseen pakko suostua?
Osituksen tekemistä ei voi estää. Jos leski tai perillinen vaatii ositusta eikä sopimukseen päästä, kumpi tahansa osapuoli voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan (PK 23 luku 4 §). Pesänjakaja toimittaa osituksen, vaikka toinen osapuoli ei osallistuisi. Sisällöstä voi silti neuvotella, ja pesänjakaja pyrkii yleensä ensin sovintoon.
Milloin ositus on lainvoimainen?
Sopimusositus sitoo osapuolia, kun kaikki ovat allekirjoittaneet sen. Pesänjakajan toimittamaa ositusta voi avioliittolain mukaan moittia nostamalla kanteen käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa osituksen toimittamisesta. Jos kannetta ei nosteta, ositus on lainvoimainen määräajan päätyttyä. Perinnönjaon moiteaika on sama (PK 23 luku 10 §).
Onko tasinko pakko maksaa?
Avioerossa varakkaampi puoliso maksaa tasingon avioliittolain pääsäännön mukaan. Puolison kuoltua leski ei lähtökohtaisesti joudu maksamaan tasinkoa vainajan perillisille, vaikka olisi varakkaampi. Jos vainajan omaisuus oli suurempi, pesä maksaa tasinkoa leskelle. Tasingosta voi myös sopia toisin ositussopimuksessa. Sopikaa maksutapa ja omaisuuden arvostus kirjallisesti.
Voiko tasingosta luopua osittain?
Lähtökohtaisesti kyllä. Tasinkoon oikeutettu voi ositussopimuksessa luopua tasingosta kokonaan tai osittain. Kirjaa luopuminen selvästi ositussopimukseen. Jos osituksen osapuolena on alaikäinen tai edunvalvottava, hänen edunvalvojansa tarvitsee sopimukseen holhousviranomaisen luvan (holhoustoimilaki 34 § 1 mom 9 kohta). Tarkista luopumisen verovaikutus etukäteen Verohallinnolta tai lakimieheltä.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
