lakilehtonen-logo-uusi

Perinnönjakosopimus

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Sopimusjako on ensisijainen näiden kahden välillä. Tällöin pesän osakkaat yhdessä toimittavat perinnönjaon. Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, toimitetaan perinnönjako näissä tilanteissa pesänjakajan toimittamana toimitusjakona.
Perinnönjakosopimus

Perinnönjakosopimus

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Sopimusjako on ensisijainen näiden kahden välillä. Tällöin pesän osakkaat yhdessä toimittavat perinnönjaon. Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, toimitetaan perinnönjako näissä tilanteissa pesänjakajan toimittamana toimitusjakona. Tässä artikkelissa keskitytään pesän osakkaiden tekemään sopimusjakoon ja siihen, mitä asioita sopimusjaossa on syytä ottaa huomioon.

Pesän osakkaiden yhteinen sopimus

Perintökaari määrittelee sen, miten perinnönjako tulee toimittaa. Kun on kyse perinnönjakosopimuksesta, perintökaari on antanut pesän osakkaille vapaat kädet sen suhteen, miten perinnönjako toimitetaan. Sopimusjakoa koskevan perintökaaren säännöksen mukaan osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla.

Vaikka pesän osakkailla onkin vapaus päättää, miten perintö konkreettisesti jaetaan, tulee jako suorittaa pesän osakkaiden perintöosuuksien mukaan. Pesän omaisuus tulee näin ollen jakaa sen mukaan, kuinka perintöosat ovat pesän osakkaiden kesken jakautuneet. Usein tilanne on se, että pesää jaettaessa pesässä on monenlaista omaisuutta. Kun on kyse sopimusjaosta, voivat pesän osakkaat päättää yhteisymmärryksessä, kuka saa ja minkäkinlaista omaisuutta pesän omaisuudesta.

Sopimusjakoa tehtäessä on merkittävää huomata se, että kaikkien pesän osakkaiden tulee olla yksimielisiä jaon sisällöstä. Ymmärrettävää on, että yksimielisyteen voi olla vaikea päästä, mutta yksimielisyyttä edellytetään, jotta jako voidaan hyväksyä. Jos yksimielisyyteen ei millään päästä, jää vaihtoehdoksi pesänjakajan hakeminen perinnönjaon toteuttamisesti. Tällöin kyseessä ei enää ole sopimusjako, vaan pesänjakajan toimittama toimitusjako.

Pesän osakkaan vajaavaltaisuus tai edunvalvonnan alaisuus

Mahdollista on, että pesän osakkaana on vajaavaltainen henkilö tai henkilö, jolla on muusta syystä edunvalvoja edustamassa tätä perinnönjaossa. Tällöin sopimusjakoa tehtäessä on otettava huomioon holhoustoimilain säännökset. Holhoustoimilain mukaan edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa tehdä sopimusta perinnönjaosta päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on siten saatava ensiksi lupa holhousviranomaiselta, jotta hän voi ryhtyä hoitamaan sopimusjakoa edustamansa henkilön puolesta perinnönjaossa.

Sopimusjaon jakokirja

Pesän osakkaiden tulee tehdä perinnönjaosta jakokirja. Jakokirjasta tulee ilmetä pesän osakkaat, heidän jako-osuutensa sekä se, mitä he ovat perinnönjaossa osakseen saaneet. Kun kyseessä on sopimusjako, on vaatimuksena jakokirjan osalta se, että kaikki pesän osakkaat allekirjoittavat sen. Lisäksi edellytyksenä on, että kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoituksillaan todistaa jakokirjan oikeaksi. Käytännössä jakokirjan oikeaksi todistamisella tarkoitetaan sitä, että kaksi esteetöntä todistajaa todistaa allekirjoituksillaan, että perinnönjako tulisi toteuttaa jakokirjasta ilmenevällä tavalla sekä sitä, että pesän osakkaiden allekirjoitukset ovat oikeita. Esteettömien todistajien allekirjoitukset eivät siten tarkoita sitä, että perinnönjako on lopullinen ja että siinä ei voisi olla enää moitittavaa. Esteettömien todistajien vastuulla ei täten ole tarkistaa, että jako on tehty oikein. He todistavat ainoastaan jakokirjan aitouden, ei sen sisällön oikeutta.

Ketkä sitten voivat olla jakokirjan esteettömiä todistajia? Laissa oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä määritellään tämä. Jotta jakokirjan todistaja ei ole esteellinen, ei hän saa olla perinnönjakoon osallinen missään muodossa. Todistaja ei myöskään saa olla läheisessä suhteessa perinnönjaon osallisiin, esimerkiksi sukulaisuussuhteen taikka avioliiton kautta. Huomattava kuitenkin on, että sopimusjaossa avustanut lakimies ei ole esteellinen, vaikka hän olisi auttanut jotakin osakasta perinnönjaossa. Lisäksi viimeisenä esteenä todistajana olemiselle on se, ettei henkilö ole täyttänyt 15 vuotta tai hänen henkinen toimintansa on häiriintynyt siten, ettei hän ymmärrä todistamisen merkitystä.

Sopimusjaon moittiminen ja lainvoimaiseksi tuleminen

Vaikka kaikkien pesän osakkaiden tuleekin allekirjoituksillaan hyväksyä jakokirja, voi myöhemmin jakokirjassa ilmetä aihetta moitteelle. Muotovirheen perusteella kaikilla pesän osakkailla on oikeus moittia perinnönjakoa kuuden kuukauden aikana. Sopimusjaon osalta perinnönjaon sisältöä koskevan moitekanteen voi nostaa ainoastaan, jos kyseeseen tulee oikeustoimilain pätemättömyysperusteet. Mikäli perinnönjaossa ei ole moitittavaa ja moiteaika kuluu umpeen, tulee perinnönjaosta tällöin lainvoimainen.

 

Lisätietoja

Jaa tämä artikkeli

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Heräsikö kysymyksiä?

Voit ottaa meihin aina yhteyttä ilman kuluriskiä. Pystymme useimmiten jo maksuttoman alkuneuvottelun aikana kertomaan sinulle, onko asiaa järkevämpää hoitaa itse vai kannattaako asian hoitamiseen palkata lakimies tai muu ammattilainen.

Aukioloajat

Maanantai-Perjantai: 8-20

Lauantai: Sopimuksen mukaan

Sunnuntai: Sopimuksen mukaan

Ota yhteyttä!

Viimeisimmät artikkelit