Palaan tässä kirjoituksessa viime vuoden keväällä kirjoittamaani artikkeliin luottokortin oikeudettomasta käytöstä (löydät sen täältä). Toisin kuin aikaisemmin kirjoittamassani artikkelissa, tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa maksunsaaja syyllistyy maksuvälinepetokseen. Kyseisenlaiset tapaukset tapahtuvat usein ulkomailla, joten rikosoikeuden voi lähtökohtaisesti unohtaa. Minua ainakin itseäni kiinnostaisi tilanteessa, jossa tililtäni on veloitettu 10 000 euroa se, mistä saan rahani takaisin. Yksi vaihtoehto on tietysti antaa poliisin ja tuomioituimen tehdä tehtävänsä siinä maassa, jossa rikos on tapahtunut. Tämä kuitenkin harvoin johtaa edes Suomessa siihen, että rikollinen korvaa syntyneen vahingon. Näin ollen tällaisissa tapauksissa on hyvä myös pohtia, olisiko muita keinoja saada rahansa takaisin.
Mikäli maksuvälinepetos on tehty pankki- tai luottokortilla, on kortin liikkeellelaskija (pankki tai korttiyhtiö), velvollinen kantamaan vahingon, jos maksunsaaja (kauppa, ravintola, jne.) ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä. Asiasta on annettu Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan pankkilautakunnassa tämän ja viime vuoden aikana muutama ratkaisu.
Tämän vuoden toukokuussa lautakunnan antamassa ratkaisussa, oli kysymyksessä seuraavanlainen tapaus. Henkilö oli ollut matkalla Tallinnassa ja käynyt ravintolassa illalla. Hän oli tehnyt kortillaan yhden 10 euron oston. Tämän jälkeen noin puolen tunnin kuluttua henkilön kortilla oli tehty kahdeksan ostoa yhteisarvoltaan 7 220 euroa. Asiakas poistui ravintolasta kortti lompakossa ja kuoletti kortin seuraavan päivän iltana.Pankki on todennut vastineessaan, että asiakas on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Pankki katsoo, että ilta/yöaikaan ravintolassa ulkomailla ollessaan huolellinen kortinhaltija kiinnittää tavallista suurempaa huomiota kortin ja tunnusluvun säilytykseen ja käyttämiseen. Ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa korttia ja tunnuslukua säilytetään ja käytetään.Pankkilautakunta on ratkaisussaan tuonut esiin maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin 3 kohdan, jossa todetaan, että maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.Ratkaisussaan pankkilautakunta toteaa: ”Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioiden Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut vilpillinen maksunsaaja yhteistyössä asiakkaan kortin anastaneiden henkilöiden kanssa tietoisena siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu korttia käyttämään. Korttien väärinkäyttötapauksia koskevan kokemuksensa perusteella Pankkilautakunta katsoo ilmeiseksi, että mikäli kortin oikeudettoman käytön takana ei olisi ollut ko. ravintolan työtekijöitä tai muutoin ravintolan kanssa yhteistyössä toimineita henkilöitä, ei korttia olisi myöskään käytetty ravintolassa ainakaan määrältään ja aikataulutukseltaan tämän tapauksen mukaisiin maksutapahtumiin, vaan kortilla olisi todennäköisimmin tehty oikeudettomia automaattinostoja kortin nostorajojen ja tilien katteiden mahdollistamissa rajoissa eikä korttia tällöin olisi myöskään palautettu asiakkaalle. Pankkilautakunta toteaa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.”
Tähän on hyvä hiukan pysähtyä ja pohtia mitä lainkohta oikein tarkoittaa käytännössä. Eli siinä tapauksessa, jos kortti ja tunnusluku saadaan rikollisten käyttöön, niin jos maksunsaaja on juonessa mukana, ei huolimattomuusarvioinnilla ole asian kannalta merkitystä. Toisin sanoen, jos lompakko roikkuu takataskussa ja suojaaminen unohtuu tunnuslukua näppäillessä, ei kortinhaltija ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos aikaisemmin mainittua lainkohtaa voidaan soveltaa.
Jos epäilet, että maksunsaaja on ollut mukana maksuvälinepetoksessa, tärkeintä on tehdä asiasta rikosilmoitus siinä maassa, jossa olet. Tämän lisäksi, jos se on vaan mahdollista, olisi hyvä selvittää, onko kyseisessä ravintolassa tai kaupassa syyllistytty aiemmin samanlaiseen toimintaan. Tämmöistä asiaa voi esimerkiksi tiedustella poliisilta samalla, kun tekee rikosilmoituksen. Kaikki materiaali, joka tukee ajatusta maksunsaajan mukanaolosta petoksessa, hyödyttää sinua, jos joudut riitelemään veloitusten oikeellisuudesta pankkisi kanssa.
Artikkelin kirjoittaja Petteri Lehtonen on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n perustaja. Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy on erikoistunut asumiseen ja kuluttajansuojaan liittyvään juridiikkaan sekä perintöoikeuteen. Tämän lisäksi hänellä on yli vuosikymmenen kokemus sopimus-, matkailu-, hankinta-, julkisuus- ja hallintolainsäädännöstä.
(Kuvassa: Miami Playa on noin sata kilometriä Barcelonasta etelään. Alueen rannat muodostuvat pienistä ja varsin rauhallisista poukamista )
· Vahva sähköinen tunnistautuminen
· Luottokortin käyttäminen oikeudettomasti
Maksuvälinepetos on maksuvälinerikos, jolla tarkoitetaan pankki-, maksu- tai luottokortin, sekin tai näihin rinnastettavan maksuvälineen käyttöä ilman laillista oikeutta. Tuomittavaa on maksuvälineen käyttäminen ilman sen laillisen haltijan lupaa tai siten, että lupaan perustuvat oikeudet ylitetään. Tämän lisäksi maksuvälinepetokseen syyllistyy henkilö, joka luovuttaa maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen toiselle tarkoituksenaan saattaa se käytettäväksi ilman laillista oikeutta. Maksuvälinerikoksen seuraamuksena on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Maksupalvelulaissa on kolmiportainen asteikko vastuun määrälle.
1. Lievästi huolimattomasti toiminut henkilö, joka on ilman aiheetonta viivästystä ilmoittanut varkaudesta pankille, toisin sanoen soittanut sulkupalveluun, ei vastaa kortilla tehdyistä ostoista tai nostoista.
2. Huolimattomasti toiminut henkilö, eli hän ei ole esimerkiksi suojannut tunnuslukuaan, rajoittuu hänen vastuunsa 150 euroon.
3. Törkeän huolimattomasti toiminut henkilö, eli esimerkiksi tunnusluku on kirjoitettu paperille ja paperi on samassa lompakossa kortin kanssa, vastaa hän maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä täysimääräisesti.
Mikäli maksuvälinepetos on tehty pankki- tai luottokortilla, on kortin liikkeellelaskija (pankki tai korttiyhtiö), velvollinen kantamaan vahingon, jos maksunsaaja (kauppa, ravintola, jne.) ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Jos epäilet, että maksunsaaja on ollut mukana maksuvälinepetoksessa, tärkeintä on tehdä asiasta rikosilmoitus siinä maassa, jossa olet. Tämän lisäksi, jos se on vaan mahdollista, olisi hyvä selvittää, onko kyseisessä ravintolassa tai kaupassa syyllistytty aiemmin samanlaiseen toimintaan. Tämmöistä asiaa voi esimerkiksi tiedustella poliisilta samalla, kun tekee rikosilmoituksen. Kaikki materiaali, joka tukee ajatusta maksunsaajan mukanaolosta petoksessa, hyödyttää sinua, jos joudut riitelemään veloitusten oikeellisuudesta pankkisi kanssa.
Poliisi ohjeistaa toimimaan seuraavasti, mikäli olet joutunut huijauksen kohteeksi:
"1. Ota heti yhteys pankkiisi
Jos epäilet siirtäneesi rahaa huijarin tilille tai luovutit pankkitunnuksesi, ota välittömästi yhteys pankkiisi ja kerro asiasta. Jos pankki- tai luottokorttisi on joutunut vääriin käsiin, sulje kortit.
2. Tee rikosilmoitus poliisille
Voit tehdä ilmoituksen verkossa tai käymällä poliisiasemalla. Ilmoitus kannattaa tehdä, vaikka mahdollisuudet omaisuuden takaisin saamiseksi ovat pienet. Ilmoitusten avulla poliisi pystyy sarjoittamaan rikoksia. Myös petoksen yritykset kannattaa ilmoittaa. "
Paras keino on opetella korttiin liittyvä tunnusluku siten, että se on ainoastaan omassa päässä. Yhtä tärkeä keino kuin ensimmäinen on se, että suojaa maksupäätettä samalla kun syöttää tunnuslukua. Avainasemassa korttivarkauksissa on tunnusluvun suojaaminen, koska ilman sitä varas ei voi käyttää korttia oikeudettomasti.
