Maksuvälinepetos ja kuka korvaa syntyneet vahingot

Maksuvälinepetos

 

Maksuvälinepetos

Palaan tässä kirjoituksessa viime vuoden keväällä kirjoittamaani artikkeliin luottokortin oikeudettomasta käytöstä (löydät sen täältä). Toisin kuin aikaisemmin kirjoittamassani artikkelissa, tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa maksunsaaja syyllistyy maksuvälinepetokseen. Kyseisenlaiset tapaukset tapahtuvat usein ulkomailla, joten rikosoikeuden voi lähtökohtaisesti unohtaa. Minua ainakin itseäni kiinnostaisi tilanteessa, jossa tililtäni on veloitettu 10 000 euroa se, mistä saan rahani takaisin. Yksi vaihtoehto on tietysti antaa poliisin ja tuomioituimen tehdä tehtävänsä siinä maassa, jossa rikos on tapahtunut. Tämä kuitenkin harvoin johtaa edes Suomessa siihen, että rikollinen korvaa syntyneen vahingon. Näin ollen tällaisissa tapauksissa on hyvä myös pohtia, olisiko muita keinoja saada rahansa takaisin.

Maksuvälinepetos pankki- tai luottokortilla

Mikäli maksuvälinepetos on tehty pankki- tai luottokortilla, on kortin liikkeellelaskija (pankki tai korttiyhtiö), velvollinen kantamaan vahingon, jos maksunsaaja (kauppa, ravintola, jne.) ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä. Asiasta on annettu Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan pankkilautakunnassa tämän ja viime vuoden aikana muutama ratkaisu.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan pankkilautakunnan ratkaisu

Tämän vuoden toukokuussa lautakunnan antamassa ratkaisussa, oli kysymyksessä seuraavanlainen tapaus. Henkilö oli ollut matkalla Tallinnassa ja käynyt ravintolassa illalla. Hän oli tehnyt kortillaan yhden 10 euron oston. Tämän jälkeen noin puolen tunnin kuluttua henkilön kortilla oli tehty kahdeksan ostoa yhteisarvoltaan 7 220 euroa. Asiakas poistui ravintolasta kortti lompakossa ja kuoletti kortin seuraavan päivän iltana.

Pankki on todennut vastineessaan, että asiakas on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Pankki katsoo, että ilta/yöaikaan ravintolassa ulkomailla ollessaan huolellinen kortinhaltija kiinnittää tavallista suurempaa huomiota kortin ja tunnusluvun säilytykseen ja käyttämiseen. Ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa korttia ja tunnuslukua säilytetään ja käytetään.

Pankkilautakunta on ratkaisussaan tuonut esiin maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin 3 kohdan, jossa todetaan, että maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Ratkaisussaan pankkilautakunta toteaa:

”Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioiden Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut vilpillinen maksunsaaja yhteistyössä asiakkaan kortin anastaneiden henkilöiden kanssa tietoisena siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu korttia käyttämään. Korttien väärinkäyttötapauksia koskevan kokemuksensa perusteella Pankkilautakunta katsoo ilmeiseksi, että mikäli kortin oikeudettoman käytön takana ei olisi ollut ko. ravintolan työtekijöitä tai muutoin ravintolan kanssa yhteistyössä toimineita henkilöitä, ei korttia olisi myöskään käytetty ravintolassa ainakaan määrältään ja aikataulutukseltaan tämän tapauksen mukaisiin maksutapahtumiin, vaan kortilla olisi todennäköisimmin tehty oikeudettomia automaattinostoja kortin nostorajojen ja tilien katteiden mahdollistamissa rajoissa eikä korttia tällöin olisi myöskään palautettu asiakkaalle.

Pankkilautakunta toteaa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.”

Törkeän huolimaton, mutta silti täysi korvaus?

Tähän on hyvä hiukan pysähtyä ja pohtia mitä lainkohta oikein tarkoittaa käytännössä. Eli siinä tapauksessa, jos kortti ja tunnusluku saadaan rikollisten käyttöön, niin jos maksunsaaja on juonessa mukana, ei huolimattomuusarvioinnilla ole asian kannalta merkitystä. Toisin sanoen, jos lompakko roikkuu takataskussa ja suojaaminen unohtuu tunnuslukua näppäillessä, ei kortinhaltija ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos aikaisemmin mainittua lainkohtaa voidaan soveltaa.

Mitä sinun sitten tulisi tehdä, jos joudut tämän tyyppisen rikoksen uhriksi?

Jos epäilet, että maksunsaaja on ollut mukana maksuvälinepetoksessa, tärkeintä on tehdä asiasta rikosilmoitus siinä maassa, jossa olet. Tämän lisäksi, jos se on vaan mahdollista, olisi hyvä selvittää, onko kyseisessä ravintolassa tai kaupassa syyllistytty aiemmin samanlaiseen toimintaan. Tämmöistä asiaa voi esimerkiksi tiedustella poliisilta samalla, kun tekee rikosilmoituksen. Kaikki materiaali, joka tukee ajatusta maksunsaajan mukanaolosta petoksessa, hyödyttää sinua, jos joudut riitelemään veloitusten oikeellisuudesta pankkisi kanssa.

Artikkelin kirjoittaja Petteri Lehtonen on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n perustaja. Hän on erikoistunut asumiseen ja kuluttajansuojaan liittyvään juridiikkaan sekä perintöoikeuteen. Tämän lisäksi hänellä on yli vuosikymmenen kokemus sopimus-, matkailu-, hankinta-, julkisuus- ja hallintolainsäädännöstä.

(Kuvassa: Miami Playa on noin sata kilometriä Barcelonasta etelään. Alueen rannat muodostuvat pienistä ja varsin rauhallisista poukamista )

Jaa tämä artikkeli
Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone