Kuka on oikeutettu perintöön?

Perintöön liittyvä artikkeli
Perinnönjaossa yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, kuka on oikeutettu perintöön. Perintökaaressa on säännökset tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Tietyissä tilanteissa perintöön oikeutettu taikka oikeutetut on helppo nimetä, mutta vastaavasti välillä eteen voi tulla hyvinkin haastavia tilanteita tämän kysymyksen ratkaisemiseksi.
Kuka on oikeutettu perintöön?

Kuka on oikeutettu perintöön?

Perinnönjaossa yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, kuka on oikeutettu perintöön. Perintökaaressa on säännökset tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Tietyissä tilanteissa perintöön oikeutettu taikka oikeutetut on helppo nimetä, mutta vastaavasti välillä eteen voi tulla hyvinkin haastavia tilanteita tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Testamentit tuovat myös omalta osaltaan muutoksia perinnönjakoon perillispiiriä laajentaen taikka mahdollisesti kaventaen. Tällä artikkelilla pyritään hahmottamaan, miten perintöön oikeutettujen piiri tulisi määrittää.

Yleiset edellytykset

Perintökaaressa on säännelty tietyt perusedellytykset, jotta henkilön voidaan ylipäänsä katsoa olevan oikeutettu saamaan perintö. Ensinnäkin periä voivat vain sellaiset henkilöt, jotka ovat elossa perittävän kuolinhetkellä. Perinnön saamiseksi edellytetään myös, että perittävän ja perinnönsaajan välillä on jokin perinnönsaamisen oikeuttava suhde. Näitä ovat sukulaisuus-, avioliitto- ja adoptiosuhteet. Oikeus perinnön saamiseksi voi syntyä myös testamenttauksen kautta. Mikäli taas perittävällä ei ole perillisiä tai muitakaan perintöön oikeutettuja, menee perintö valtiolle.

Parenteelit

Rintaperilliset

Perintökaaressa on määritelty kolme parenteelia eli perillisryhmää. Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset eli perittävän lapset. Myös syntymätön lapsi on rintaperillinen, mikäli lapsi syntyy elävänä. Perintö jaetaan rintaperillisten välillä tasan eli jokainen lapsi saa perinnöstä yhtä suuren osan. Mikäli lapsi on kuollut, saavat hänen lapsensa hänen perintöosansa. Ensimmäisessä parenteelissa sijaantulo-oikeus on rajaton.

Mahdollista myös on, että rintaperilliset pyritään testamentilla jättämään perinnöttä. Rintaperillisiä ei ole kuitenkaan mahdollista jättää kokonaan perinnöttä, sillä rintaperillisillä sekä heidän lapsillaan on oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet siitä, mitä rintaperillisen kuuluisi lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan saada. Lisäksi lakiosan saamisen osalta on muistettava se, että jokaisen rintaperillisen on itse vaadittava lakiosaansa.

Vanhemmat ja isovanhemmat

Toiseen parenteeliin kuuluvat perittävän vanhemmat. Vanhemmat saavat kumpikin puolet perinnöstä, mikäli perittävältä ei ole jäänyt rintaperillisiä. Jos taas toinen vanhemmista on kuollut, saavat perittävän veljet ja sisaret tai edelleen heidän lapsensa kuolleen puolison osuuden perinnöstä. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän lapsiaan ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön. Tässäkin parenteelissa on siten rajaton sijaantulo-oikeus.

Jos ei ensimmäisen tai toisen parenteelin perillisiä ole, perii kolmanteen parenteeliin kuuluvat isovanhemmat koko perinnön. Mikäli taas joku isovanhemmista on kuollut, saa hänen lapsensa eli perittävän tädit ja sedät hänen osuutensa perinnöstä. Tässä parenteelissa ei ole rajoittamatonta sijaantulo-oikeutta, vaan perittävän tädit ja sedät ovat viimeisiä, jotka ovat oikeutettuja saamaan perinnön. Kuitenkin on hyvä muistaa toisen ja kolmannen parenteelin perillisten osalta se, että käytännössä harvemmin perintö jaetaan näihin parenteeleihin kuuluvien kesken.

Lesken oikeus perintöön

Leskellä on vahva asema perinnönjaossa. Leskellä on ensinnäkin oikeus hallita kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Leskellä on tämä oikeus huolimatta siitä, että perittävältä olisi jäänyt rintaperillisiä. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus vaatia jaon suorittamista, mutta näissäkin tilanteissa leskelle on jätettävä puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto. Mikäli taas perittävältä ei ole jäänyt yhtään rintaperillisiä, perii leski kaiken. Leski perii kaiken näissä tilanteissa siitäkin huolimatta, että avioparilla olisi ollut avioehto osaa tai koko omaisuutta koskien. Siten ensiksi kuolleen puolison perilliset eli toissijaiset perilliset ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita.

Esteet perimiselle

Perinnön saamiselle on olemassa myös tiettyjä esteitä. Perittävä voi ensinnäkin testamentilla tehdä toisen ja kolmannen parenteelin perilliset perinnöttömiksi. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaansa, joten ensimmäisen parenteelin perillisiä ei ole mahdollista tehdä kokonaan perinnöttömiksi. Este perinnön saamiselle voi syntyä myös perillisen oman toiminnan seurauksesta. Perintöön ei siten ole oikeutettu se, joka on aiheuttanut perittävän kuoleman tahallisesti rikollisella teolla. Toinen peruste perillisaseman menettämiselle on se, että perillinen tahallaan salaa tai hävittää testamentin. Tällainen toiminta voi johtaa perinnön menettämiseen joko kokonaan tai osittain.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Scroll to Top