body {-webkit-font-smoothing: antialiased; -moz-font-smoothing: antialiased; -o-font-smoothing: antialiased;} .dropdown-link:lang(en) { background-color: transparent !important; }
Omaisen kuoleminen on meille kaikille kova paikka. Läheisen poismeno itsessään aiheuttaa stressiä, mutta sen lisäksi kuoleminen tarkoittaa lähes aina myös paperitöitä perinnön takia. Kuten kaikissa muissakin asioissa, asioiden hoitaminen sovinnollisesti on lähtökohtaisesti ainoa oikea tapa hoitaa perintöön liittyvät asiat. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole antaa kohta kohdalta luetteloa siitä, mitä pitäisi tehdä, jos on saamassa esimerkiksi perintöä Yhdysvalloista tai muusta maasta. Artikkelin tarkoituksena on tuoda esiin niitä seikkoja, jotka tekevät perinnöstä riitelemisen silloin, kun perittävä on asunut ulkomailla erityisesti Yhdysvalloissa monimutkaiseksi.
Otan tässä artikkelissa esimerkiksi perinnön saamisen Yhdysvalloista, koska toimistollamme on vahvat siteet kyseiseen maahan. Tältä osin on kuitenkin tuotava esiin myös se seikka, että Yhdysvallat koostuu kymmenistä osavaltioista, joissa kaikissa on hiukan erilainen lainsäädäntö.
Ensimmäinen ja ehkä tärkein sääntö on se, että perinnönjättäjän tulisi tehdä testamentti siinä maassa, jossa hän asuu. Tällä ei ole sellaista merkitystä, jos perittävä asuu Suomessa, koska perintö jaetaan ilman testamenttiakin varsin yksinkertaisen säännöstön mukaisesti. Tähdellistä testamentissa on silloin, kun henkilö asuu ulkomailla, että siinä tuodaan ilmi, minkä maan lainsäädäntöä perinnönjaossa tullaan soveltamaan. Jos tällainen testamentti on käytössä, ei perinnönjaossa lähtökohtaisesti törmätä normaalia suurempiin ongelmiin.
Jos kuitenkin edellä mainittu testamentti puuttuu, niin lähtökohtaisesti perinnönjakoon sovelletaan vainajan asuinmaan lainsäädäntöä. Tämä ei tietystikään ole ongelma, jos perinnönsaajat ovat hyvin tietoisia kyseisen maan lainsäädännöstä tai heillä on esimerkiksi tuttu lakimies kyseisessä maassa. Kuitenkin siinä tilanteessa, että perinnönsaajat esimerkiksi asuvat Suomessa ja vainaja on asunut Yhdysvalloissa, on yleensä tiedossa ongelmia varsinkin, jos vainajalla on esimerkiksi vaimo Yhdysvalloissa. Huomionarvoista on myös se, että vainajan asuinmaan lainsäädäntöä sovelletaan pääsääntöisesti, mutta myös sovellettavasta lainsäädännöstä voidaan siis saada riita aikaiseksi.
Jos esimerkiksi otetaan tapaus, jossa vainajan kotipaikkana on Yhdysvallat ja hänellä on vaimo Yhdysvalloissa ja lapset esimerkiksi edellisestä avioliitosta Suomessa. Vainaja ei ole tehnyt testamenttia ja näin ollen hänen varallisuutensa jaetaan sen osavaltion lainsäädännön perusteella, jossa hänellä on kotipaikka. Jotta Suomessa asuvat perinnönsaajat pääsevät oikeuksiinsa niin heidän on hyvin todennäköisesti palkattava avustaja sekä Suomesta että Yhdysvalloista, jotta he voivat varmistua siitä, että perinnönjako tehdään oikein. Suomessa oleva avustaja selvittää esimerkiksi Suomessa olevaa varallisuutta sekä lainsäädäntöä ja Yhdysvalloissa oleva avustaja paikallista varallisuutta sekä lainsäädäntöä. Näin ollen perinnönjaosta tulee pakosti varsin tyyris, koska jo avustajien palkkioihin kuluu tuplasti rahaa suhteessa perinteiseen perinnönjakoon. Määräämällä elinaikanaan esimerkiksi sen, että perinnönjakoon sovelletaan Suomen lainsäädäntöä, perilliset säästyisivät Yhdysvaltojen lainsäädäntöön tutustumiselta ja näin ollen perinnönjako ei lähtökohtaisesti olisi normaalia Suomessa tapahtuvaa perinnönjakoa ihmeellisempi.
Tämä on tietysti kirjoittajan subjektiivinen näkemys, mutta lakitoimistolla, joka hoitaa kansainvälisiä perinnönjakoja tulisi ainakin olla vahva yhteistyöverkosto. Näin ollen asiakas voi palkata yhden lakitoimiston edustamaan perillisiä, kun lakitoimisto voi alihankintana ostaa paikallispalvelut tuntemiltaan yhteistyökumppaneilta. Toiseksi ainakin pientä epäilystä minussa herättäisi se, että ainoastaan Suomessa toimiva lakitoimisto mainostaisi tekevänsä perintöasioita, joissa sovelletaan esimerkiksi Floridan lainsäädäntöä. Mistäköhän muualta kuin Googlesta tuo lakitoimisto voisi olla saanut tietonsa esimerkiksi Floridassa sovellettavasta lainsäädännöstä. Ei ainakaan minun korvaani kuulosta kovin uskottavalta. Näin ollen myös kansainvälisin perinnönjakoihin soveltuu se perussääntö, ettei nykyajan lakitoimisto voi olla hyvä kaikessa, vaan ainoastaan niissä oikeudenaloissa, joihin se on huolella erikoistunut.
Perintöasioissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen varsinkin kansainvälisissä perintöasioissa. Tämän lisäksi asiakkaan käytettävissä on myös yhteistyökumppanimme Laurence D Goren kattava osaaminen Yhdysvaltojen ja varsinkin Floridan lainsäädännöstä, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
(Kuvassa: Osakkaamme Petteri Lehtosen vaimo näki tämmöisen tienvarsikyltin Floridassa viime matkalla. Tällaiselle taholle et toivottavasti ajaudu omien ongelmiesi kanssa, vaikka aloitushinta onkin varsin houkutteleva.)
Perinnönjättäjän tulisi tehdä testamentti siinä maassa, jossa hän asuu. Tärkeää huomioitavaa testamentissa on silloin, kun henkilö asuu ulkomailla, että siinä tuodaan ilmi, minkä maan lainsäädäntöä perinnönjaossa tullaan soveltamaan. Jos tällainen testamentti on käytössä, ei perinnönjaossa lähtökohtaisesti törmätä normaalia suurempiin ongelmiin.
Jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, jossa olisi tuotu ilmi minkä maan lainsäädäntöä perinnönjaossa tullaan soveltamaan, niin lähtökohtaisesti perinnönjakoon sovelletaan vainajan asuinmaan lainsäädäntöä.
Mikäli vainajalla ei ole testamenttia jaetaan omaisuus perimysjärjestyksen mukaan, jolloin perillisillä täytyy olla vahvistettu sukulaisuussuhde perittävään. Jos vainajalla ei ole perillisiä hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle.
Testamentilla vainaja on määrännyt miten haluaa perintönsä jaettavaksi, jonka mukaisesti perintö jaetaan otettaessa kuitenkin huomioon rintaperillisten oikeus perinnön lakiosaan. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, jota he voivat vaatia, jos heidät sivuutetaan testamentissa.
Perinnönjakokirjan voi laatia pesänjakaja tai kuolinpesän osakkaat. Osakkaiden tekemä perinnönjakokirja on todistettava oikeaksi kahden esteettömän henkilön allekirjoituksin.
Mikäli pesänjakaja laatii perinnönjakokirjan, hänellä on oikeus saada kohtuullinen korvaus kuluistaan. Pesänjakajan kulut voidaan kustantaa kuolinpesän varoista. Mikäli pesän varat eivät ole riittävät, kulut maksaa pesänselvittäjää hakenut osakas. Jos useampi osakas on hakenut pesänselvittäjän määräämistä, vastaavat he kuluista yhdessä.