Perinnönjättäjän tulisi tehdä testamentti siinä maassa, jossa hän asuu. Tärkeää huomioitavaa testamentissa on silloin, kun henkilö asuu ulkomailla, että siinä tuodaan ilmi, minkä maan lainsäädäntöä perinnönjaossa tullaan soveltamaan. Jos tällainen testamentti on käytössä, ei perinnönjaossa lähtökohtaisesti törmätä normaalia suurempiin ongelmiin.
Jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, jossa olisi tuotu ilmi minkä maan lainsäädäntöä perinnönjaossa tullaan soveltamaan, niin lähtökohtaisesti perinnönjakoon sovelletaan vainajan asuinmaan lainsäädäntöä.
Mikäli vainajalla ei ole testamenttia jaetaan omaisuus perimysjärjestyksen mukaan, jolloin perillisillä täytyy olla vahvistettu sukulaisuussuhde perittävään. Jos vainajalla ei ole perillisiä hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle.
Testamentilla vainaja on määrännyt miten haluaa perintönsä jaettavaksi, jonka mukaisesti perintö jaetaan otettaessa kuitenkin huomioon rintaperillisten oikeus perinnön lakiosaan. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, jota he voivat vaatia, jos heidät sivuutetaan testamentissa.
Perinnönjakokirjan voi laatia pesänjakaja tai kuolinpesän osakkaat. Osakkaiden tekemä perinnönjakokirja on todistettava oikeaksi kahden esteettömän henkilön allekirjoituksin.
Mikäli pesänjakaja laatii perinnönjakokirjan, hänellä on oikeus saada kohtuullinen korvaus kuluistaan. Pesänjakajan kulut voidaan kustantaa kuolinpesän varoista. Mikäli pesän varat eivät ole riittävät, kulut maksaa pesänselvittäjää hakenut osakas. Jos useampi osakas on hakenut pesänselvittäjän määräämistä, vastaavat he kuluista yhdessä.