Perinnönjakosopimus

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Sopimusjako on ensisijainen näiden kahden välillä. Tällöin pesän osakkaat yhdessä toimittavat perinnönjaon. Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, toimitetaan perinnönjako näissä tilanteissa pesänjakajan toimittamana toimitusjakona. Tässä artikkelissa keskitytään pesän osakkaiden tekemään sopimusjakoon ja siihen, mitä asioita sopimusjaossa on syytä ottaa huomioon.
Maksuton neuvonta

Pesän osakkaiden yhteinen sopimus

Perintökaari määrittelee sen, miten perinnönjako tulee toimittaa. Kun on kyse perinnönjakosopimuksesta, perintökaari on antanut pesän osakkaille vapaat kädet sen suhteen, miten perinnönjako toimitetaan. Sopimusjakoa koskevan perintökaaren säännöksen mukaan osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla.

Vaikka pesän osakkailla onkin vapaus päättää, miten perintö konkreettisesti jaetaan, tulee jako suorittaa pesän osakkaiden perintöosuuksien mukaan. Pesän omaisuus tulee näin ollen jakaa sen mukaan, kuinka perintöosat ovat pesän osakkaiden kesken jakautuneet. Usein tilanne on se, että pesää jaettaessa pesässä on monenlaista omaisuutta. Kun on kyse sopimusjaosta, voivat pesän osakkaat päättää yhteisymmärryksessä, kuka saa ja minkäkinlaista omaisuutta pesän omaisuudesta.

Sopimusjakoa tehtäessä on merkittävää huomata se, että kaikkien pesän osakkaiden tulee olla yksimielisiä jaon sisällöstä. Ymmärrettävää on, että yksimielisyteen voi olla vaikea päästä, mutta yksimielisyyttä edellytetään, jotta jako voidaan hyväksyä. Jos yksimielisyyteen ei millään päästä, jää vaihtoehdoksi pesänjakajan hakeminen perinnönjaon toteuttamisesti. Tällöin kyseessä ei enää ole sopimusjako, vaan pesänjakajan toimittama toimitusjako.

Pesän osakkaan vajaavaltaisuus tai edunvalvonnan alaisuus

Mahdollista on, että pesän osakkaana on vajaavaltainen henkilö tai henkilö, jolla on muusta syystä edunvalvoja edustamassa tätä perinnönjaossa. Tällöin sopimusjakoa tehtäessä on otettava huomioon holhoustoimilain säännökset. Holhoustoimilain mukaan edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa tehdä sopimusta perinnönjaosta päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on siten saatava ensiksi lupa holhousviranomaiselta, jotta hän voi ryhtyä hoitamaan sopimusjakoa edustamansa henkilön puolesta perinnönjaossa.

Sopimusjaon jakokirja

Pesän osakkaiden tulee tehdä perinnönjaosta jakokirja. Jakokirjasta tulee ilmetä pesän osakkaat, heidän jako-osuutensa sekä se, mitä he ovat perinnönjaossa osakseen saaneet. Kun kyseessä on sopimusjako, on vaatimuksena jakokirjan osalta se, että kaikki pesän osakkaat allekirjoittavat sen. Lisäksi edellytyksenä on, että kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoituksillaan todistaa jakokirjan oikeaksi. Käytännössä jakokirjan oikeaksi todistamisella tarkoitetaan sitä, että kaksi esteetöntä todistajaa todistaa allekirjoituksillaan, että perinnönjako tulisi toteuttaa jakokirjasta ilmenevällä tavalla sekä sitä, että pesän osakkaiden allekirjoitukset ovat oikeita. Esteettömien todistajien allekirjoitukset eivät siten tarkoita sitä, että perinnönjako on lopullinen ja että siinä ei voisi olla enää moitittavaa. Esteettömien todistajien vastuulla ei täten ole tarkistaa, että jako on tehty oikein. He todistavat ainoastaan jakokirjan aitouden, ei sen sisällön oikeutta.

Ketkä sitten voivat olla jakokirjan esteettömiä todistajia? Laissa oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä määritellään tämä. Jotta jakokirjan todistaja ei ole esteellinen, ei hän saa olla perinnönjakoon osallinen missään muodossa. Todistaja ei myöskään saa olla läheisessä suhteessa perinnönjaon osallisiin, esimerkiksi sukulaisuussuhteen taikka avioliiton kautta. Huomattava kuitenkin on, että sopimusjaossa avustanut lakimies ei ole esteellinen, vaikka hän olisi auttanut jotakin osakasta perinnönjaossa. Lisäksi viimeisenä esteenä todistajana olemiselle on se, ettei henkilö ole täyttänyt 15 vuotta tai hänen henkinen toimintansa on häiriintynyt siten, ettei hän ymmärrä todistamisen merkitystä.

Sopimusjaon moittiminen ja lainvoimaiseksi tuleminen

Vaikka kaikkien pesän osakkaiden tuleekin allekirjoituksillaan hyväksyä jakokirja, voi myöhemmin jakokirjassa ilmetä aihetta moitteelle. Muotovirheen perusteella kaikilla pesän osakkailla on oikeus moittia perinnönjakoa kuuden kuukauden aikana. Sopimusjaon osalta perinnönjaon sisältöä koskevan moitekanteen voi nostaa ainoastaan, jos kyseeseen tulee oikeustoimilain pätemättömyysperusteet. Mikäli perinnönjaossa ei ole moitittavaa ja moiteaika kuluu umpeen, tulee perinnönjaosta tällöin lainvoimainen.

Perintöoikeuteen liittyvissä asioissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.

Mistä lisää tietoa perintöoikeudesta?

Olemme koonneet sivuillemme tietopaketin perintöoikeuden asioihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Mikäli sinulla kuitenkin herää kysyttävää ota meihin yhteyttä ja kysy asiallesi näkökulmaamme. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin.

Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Siinä selvitämme miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.
Ota yhteyttä

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on perinnönjakosopimus?

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Sopimusjako on ensisijainen vaihtoehto, jolloin pesän osakkaat yhdessä toimittavat perinnönjaon. Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, toimitetaan perinnönjako näissä tilanteissa pesänjakajan toimittamana toimitusjakona.

Onko perinnönjakosopimus pakollinen?

Perinnönjakosopimus eli perinnönjakokirja on pakollinen. Se tulee tehdä kirjallisena ja jokaisen kuolinpesän osakkaan tulee se allekirjoittaa.

Miten perinnönjakosopimus tehdään?

Perinnönjakoa edeltää ositus, jos vainaja oli avioliitossa tai  rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksella. Osituksessa tarkoitus on purkaa puolisoiden eli kuolleen henkilön ja lesken välinen aviovarallisuussuhde. Lisäksi siinä määritellään perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Vapaasta omaisuudesta muodostuu perittävän omaisuus, joka jaetaan perillisille.

Kuka voi tehdä perinnönjakokirjan?

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Mikäli kyseessä on sopimusjako perinnönjakokirja tehdään perillisten kesken. Mikäli kyseessä on toimitusjako tehdään perinnönjakokirja pesänjakajan toimesta.

Voiko yksi kuolinpesän osakas vaatia perinnönjakoa?

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Oikeus vaatia perinnönjakoa syntyy sen jälkeen, kun kuolinpesän selvitys on tehty. Pesää ei kuitenkaan ole tarpeellista jakaa, jos osakkaita on vain yksi.

Voiko osakas olla pesänjakaja?

Osakas voi olla pesänjakaja. Pesänjakajan määräämistä haetaan kirjallisella hakemuksella perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelta.

Ota yhteyttä maksuttomaan neuvontaan

Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten.
Ota yhteyttä