lakilehtonen-logo-uusi

Vuokravakuuden palautus

Vuokravakuuden palautus

Vuokravakuuden palautus

Vuokravakuuden palautus on sellainen kysymys, josta keskustellaan aina säännöllisin väliajoin ja usein ihan syystäkin. Vuokravakuus asetetaan sen varalle, että asunnon kunto ei vastaa vuokrasuhteen päätyttyä sitä mistä on vuokrasuhteen alussa sovittu. Tosin sanoen se on hiukan kuin pantti, jota vuokranantaja voi käyttää, jos asuntoon tarvitsee tehdä odottamattomia korjauksia vuokrasuhteen päätyttyä. Tässä on syytä painottaa, että korjausten tulee olla odottamattomia.

Tavanomainen kuluminen ja huoneiston huolellinen hoitaminen

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n perusteella vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä. Jos asunto on vahingoittunut ja vuokranantaja pidättää vuokravakuutta, tulee vuokranantajan varautua osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vuokrakauden aikana.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja

Käy seuraavassa läpi muutaman Kuluttajariitalautakunnan ratkaisun siitä, koska on katsottava, ettei asuntoa ole hoidettu huolellisesti. Tämä siis tarkoittaa myös lähes aina sitä, ettei huoneiston kulumista katsota tavanomaiseksi. Lautakunnan 5.4.2017 (4570/43/2014) antamassa ratkaisussa on kyseessä huoneistossa tupakointi. Vuokrasopimuksessa tupakointia ei ollut kielletty, mutta taloyhtiössä tupakointi kiellettiin kesken vuokra-ajan. Lautakunta katsoi ratkaisussaan, ettei tupakointia oltu kielletty vuokrasopimuksessa eikä toisaalta vuokranantaja voi yksipuolisesti muuttaa vuokrauksen ehtoja kesken vuokra-ajan. Tämän lisäksi lautakunta katsoi, että vuokrasuhde oli kestänyt yli seitsemän vuotta. Tämä oli lautakunnan mielestä niin pitkä asumisaika, että sen jälkeen asunnon tavanomainen kuluminen voi muutoinkin edellyttää jonkinasteista pintaremonttia. Vuokravakuutta ei siis saanut käyttää tupakoinnin johdosta syntyneiden vahinkojen korjaamiseen. Toisessa tapauksessa lautakunta on 18.4.2012 (785/83/11) antamassaan suosituksessa katsonut vuokranantajalla olleen oikeus käyttää osittain vuokravakuutta. Tapauksessa vuokranantaja on pidättänyt vuokravakuutta huomattavasti erinäisten vahinkojen korjaamiseksi. Lautakunta on ratkaisussaan kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että asunto on ollut asumiskäytössä ennen vuokrasuhteen alkamista eikä asunnossa ole pidetty dokumentoitua katselmusta vuokrasuhteen alkaessa, jossa huoneiston kunto ja mahdolliset puutteet olisi dokumentoitu. Näin ollen kaikkia vikoja ei voida pelkästään vuokranantajan kertomuksen perusteella pitää viimeisen vuokralaisen aiheuttamina. Lautakunta on katsonut, ettei vuokranantaja ole pystynyt osoittamaan, että vuokralainen olisi aiheuttanut kaikkia asunnossa olevia vahinkoja ja näin ollen lautakunta on suositellut vuokravakuuden palauttamista suurimmalta osin.

Vuokravakuuden palautus vai pidättäminen

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki on laadittu lähtökohtaisesti suojaamaan vuokralaista, koska kyseessä on henkilön käytössä oleva asunto. Vuokranantajaa suojaavat pykälät liittyvät lähtökohtaisesti vuokran maksamiseen ja siihen, miten vuokralaisen tulee asuntoa hoitaa. Vuokravakuuden käyttämiselle on asetettu laissa varsin korkea kynnys. Tältä osin tulee kuitenkin muistaa, että myös asuinhuoneistoa vuokratessa vuokrasopimuksen merkitys on varsin suuri. Laissa kun lähdetään siitä, että juuri sopimuksessa sovitaan siitä, miten asuntoa käytetään ja mikä on sallittua ja mikä ei. Tavanomaisesta kulumisesta johtuvia korjaustarpeita ei kuitenkaan voida edes sopimuksella sälyttää vuokralaisen maksettavaksi. Asunnon vuokraukseen liittyvissä riidoissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetusta laista sekä huoneistojen vuokrauksiin liittyvistä riidoista, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
(Kuvassa: Lissabonin lähellä on Sintran kaupunki, jossa Portugalin kuninkaalliset viettivät kesiään)

Usein kysyttyjä kysymyksiä takuuvuokrasta

Asukas saa takuuvuokran takaisin vuokrasuhteen päätyttyä. Vuokranantaja saa olla palauttamatta tai pienentää palautettavan takuuvuokran määrää ainoastaan, jos vuokria tai muita laskuja on maksamatta, asunto on vahingoittunut vuokralaisen jäljiltä tai vuokralainen ei ole tehnyt loppusiivousta.

Takuuvuokra on palautettava vuokrasuhteen päätyttyä. Laista ei kuitenkaan löydy nimenomaisia määräaikoja, jonka puitteissa vuokranantajan tulisi takuuvuokra palauttaa. Lähtökohtaisesti takuuvuokra palautetaan kuitenkin heti sen jälkeen, kun asunnon avaimet on luovutettu ja vuokranantaja on tarkistanut asunnon olevan kunnossa.

Vuokravakuutta ei saa takaisin, jos vuokria tai muita maksuja on maksamatta, asuntoa on vahingoitettu tai loppusiivousta ei ole tehty. Tavanomainen asunnon kuluminen, joka on seurausta normaalista elämisestä, ei ole asunnon vahingoittamista eikä siten oikeuta vuokranantajaa pidättämään vuokravakuutta. Lisäksi tulee huomioida, että vuokranantaja saa pidättää vuokravakuudesta ainoastaan kulujen kattamiseksi vaadittavan osan.

Vuokranantajalla on oikeus käyttää vuokravakuutta vuokralaisen maksattomien vuokrien tai muiden laskujen maksamiseen tai vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Jos vuokralainen on jättänyt kunnollisen loppusiivouksen tekemättä, on vuokranantajalla oikeus myös käyttää vuokravakuutta siivouksen maksamiseksi. Vuokranantaja voi käyttää vuokravakuutta kuitenkin vain kulujen kattamiseksi vaadittavan määrän.

Valokuvaaminen on tarpeellista esimerkiksi silloin, kun vuokranantaja on myymässä tai uudelleen vuokraamassa asuntoa. Valokuvaamisesta on sovittava vuokralaisen kanssa etukäteen ja hänen yksityisyyttään kunnioittaen. Vuokranantaja ei esimerkiksi saa ottaa sellaisia kuvia, joissa näkyy vuokralaisen henkilökohtaisia tavaroita, ellei vuokralainen ole tähän suostunut. Tärkeintä onkin sopia selkeästi vuokralaisen kanssa milloin ja miten valokuvaaminen järjestetään, koska laista ei löydy suoraan säännöksiä valokuvaamiseen liittyen.

Asunnon irtisanomisilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja todistettavasti. Tämä koskee sekä vuokranantaja- että vuokralaislähtöistä irtisanomista. Vuokranantajan on lisäksi irtisanomisilmoituksessaan ilmoitettava vuokrasuhteen päättymisajankohta sekä irtisanomisen peruste. Sähköinen irtisanomisilmoitus kattaa kirjallisuusvaatimuksen.

Vuokralaisen on korvattava asunnolle aiheuttamansa vahingot. Vuokralaisen vastuulla on sekä tahallisesti että laiminlyönnillä tai huolimattomuudella aiheutetut vahingot. Vuokralainen ei vastaa asunnon tavanomaisesta kulumisesta, joka on seurausta normaalista elämisestä asunnossa. Vuokranantaja voi kattaa vahinkojen kulut vuokralaisen vuokravakuudesta, jos vuokralainen ei muuten korvaa vahinkoja.

Vuokranantajalla saa olla avain asuntoon. Vuokranantaja ei kuitenkaan saa käyttää avainta koska tahansa, vaan asuntoon tulemiselle tulee olla perusteltu syy.

Lisätietoja

Jaa tämä artikkeli

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Heräsikö kysymyksiä?

Voit ottaa meihin aina yhteyttä ilman kuluriskiä. Pystymme useimmiten jo maksuttoman alkuneuvottelun aikana kertomaan sinulle, onko asiaa järkevämpää hoitaa itse vai kannattaako asian hoitamiseen palkata lakimies tai muu ammattilainen.

Aukioloajat

Maanantai-Perjantai: 8-20

Lauantai: Sopimuksen mukaan

Sunnuntai: Sopimuksen mukaan

Ota yhteyttä!

Viimeisimmät artikkelit