Urakkasopimuksen tekeminen

Kun on kyse elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisistä urakkasopimuksista, on myös katsottu tarpeelliseksi säännellä näitä sopimuksia kuluttajansuojalailla.
Urakkasopimuksen tekeminen

Urakkasopimuksia on monenlaisia. Itse urakat voivat vaihdella pienurakoista suururakoihin. Samoin urakoiden osapuolina voi olla monenlaisia toimijoita. Sopimusosapuolina voi olla kaksi elinkeinonharjoittajaa, mutta urakoita tehdään myös paljon esimerkiksi elinkeinonharjoittajien ja taloyhtiöiden välillä sekä elinkeinonharjoittajien ja yksittäisten kuluttajien välillä. Tässä artikkelissa keskitytään elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin urakkasopimuksiin ja nostetaan esille tärkeimmät huomioon otettavat seikat näihin sopimuksiin liittyen.

Sääntely

Rakennusalalla on tehty omia vakiosopimusehtoja rakennusurakoita varten. Nämä ovat laajalti tunnettuja ja käytettyjä, joten ne ovat monen urakkasopimusten taustalla. Elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä urakkasopimuksia varten on luotu kahdet vaihtoehtoiset sopimusehdot. Rakennusalan töitä koskevat yleiset kuluttajasopimusehdot eli RYS-9 1998 on toinen näistä sopimusehdoista. Näitä sopimusehtoja käytetään, kun urakkahinta arvonlisäveroineen on noin 10 000 euroa tai enemmän. Toinen vaihtoehto on rakennusalan erikoistöitä koskevat yleiset sopimusehdot eli REYS-8 1995. Näitä sopimusehtoja voidaan puolestaan käyttää tilanteissa, joissa urakkahinta arvonlisäveroineen on enintään noin 10 000 euroa.

Kun on kyse elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisistä urakkasopimuksista, on myös katsottu tarpeelliseksi säännellä näitä sopimuksia kuluttajansuojalailla. Kuluttaja on pääsääntöisesti elinkeinonharjoittajaan nähden heikommassa asemassa, joten on tärkeää, että kuluttajia suojataan myös rakennusurakoiden osalta. Kuluttajansuojalain yhdeksäs luku sääntelee taloelementtien kauppaa ja rakennusurakoita. Tämä luku sääntelee taloudellisesti merkityksellisiä urakoita. Kuluttajansuojalain kahdeksas luku puolestaan sääntelee muita kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välisiä urakkasopimuksia.

Urakkasopimuksen muoto ja ehdot

Urakkasopimukset voidaan tehdä sekä kirjallisesti että suullisesti. Erityisen toivottavaa ja suositeltavaa on kuitenkin molempien osapuolten kannalta, että sopimus tehdään kirjallisesti. Kirjallisen sopimuksen avulla on helpompi näyttää toteen, mitä urakasta on todellisuudessa sovittu. Urakkasopimuksia varten on myös luotu valmiita yleisesti hyväksyttyjä sopimuspohjia. Niiden käyttö on suositeltavaa sopimuksia tehtäessä.

Kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja voivat sopia rakennusurakan ehdoista monilta osin haluamallaan tavalla, käyttää valmiita vakioehtoja tai yhdistelmää niistä. Osa kuluttajansuojalain säännöksistä on kuitenkin pakottavaa sääntelyä, joten näistä säännöksistä ei ole mahdollista poiketa kuluttajan vahingoksi. Nämä soveltuvat siis aina elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiin urakkasopimuksiin ja rajoittavat siten osittain osapuolten sopimusvapautta. Pakottavaa sääntelyä liittyy muun muassa sopimusrikkomustilanteisiin.

Urakkasopimuksen sisältö

Urakkasopimuksen sisältöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta kaikki urakan kannalta oleellinen tulee kirjatuksi. Jokainen urakka on erilainen ja sopimuksia tehtäessä kannattaakin kiinnittää huomiota mahdollisiin oman urakan erityispiirteisiin. Kuitenkin tietyt sovittavat seikat toistuvat useimmissa sopimuksissa, jotka on syytä tuoda tässä ilmi.

Urakan hinta ja laskutus

Ensinnäkin on tärkeää sopia urakan hinta. Urakalle voi olla haastavaa antaa tarkkaa kokonaishintaa, jonka vuoksi usein urakoitsijat antavat hinta-arvioita. Jos urakoitsija antaa hinta-arvion urakalle, ei urakan lopullinen hinta saa ylittyä enempää kuin 15 %:a annetusta hinta-arviosta, ellei muuta ole sovittu. Hinnan suhteen tulee sopia myös se, toteutetaanko urakka tuntityönä vai urakkatyönä.

Urakan laskutuksesta kannattaa myös sopia. Kannattavaa on, että urakasta maksetaan vasta, kun se on valmis ja hyväksytty. Ei siis kannata suostua etukäteismaksamiseen. Vaihtoehtoisesti laskutus voidaan toteuttaa siten, että urakkaa maksetaan sitä mukaan, kun se valmistuu. Tämä on suositeltavakin vaihtoehto, jos kyseessä on isompi urakka.

Muita tärkeitä sovittavia seikkoja

Hinnan ja laskutuksen lisäksi urakkasopimuksia tehtäessä kannattaa sopia muun muassa siitä, kenen vastuulla on urakkaan käytettävien materiaalien hankkiminen. Hyvä vaihtoehto on, että urakoitsija vastaa materiaaleista, koska silloin tämä on vastuussa myös niiden laadusta ja sopivuudesta urakkaan. Urakoissa saattaa tulla eteen myös pakottava tarve lisätöiden tekemiselle. Tällaiset ovat mahdollisia esimerkiksi tilanteissa, joissa urakan yhteydessä löytyykin yllättäen kosteusvaurioita. Lisätöiden teettämisestä on siten hyvä sopia jo urakkasopimusta tehtäessä.

Lisäksi urakkasopimuksessa kannattaa sopia siitä, saako urakassa käyttää aliurakoitsijoita. Tietyissä tilanteissa tämä voi olla jopa välttämätöntä, mikäli pääurakoitsijalla ei ole kelpoisuutta tehdä kaikkia urakassa vaadittavia toimenpiteitä, esimerkiksi sähkötöitä. Usein aliurakoitsijoita käytettäessä vastuu heistä on pääurakoitsijalla, mutta urakkasopimuksessa kannattaa kaikki asiat tehdä selväksi epäselvyyksien välttämiseksi.

Urakkasopimukseen kannattaa kirjata vielä se, millainen takuu urakalla on ja miten mahdollisissa viivästys- ja virhetilanteissa toimitaan. Vahinkoihin liittyen on myös tärkeää sopia, kenen vastuulla vakuutusten ottaminen on. Jos tällaisia ei-toivottuja tilanteita sattuu urakan aikana tai sen jälkeen on niiden selvittäminen helpompaa, kun jo sopimuksen tekovaiheessa on näistä asioista sovittu.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Scroll to Top