Konkurssi on yrityksen kohdalla lopullinen ja viimesijainen menettely. Ennen konkurssimenettelyyn ryhtymistä onkin syytä tarkastella, voisiko kyseeseen tulla yrityksen velkasaneeraus. Saneerausmenettely on hyvä vaihtoehto silloin, kun yritys on joutunut talousvaikeuksiin, mutta yritys on jatkamiskelpoinen ja sen toiminta on mahdollista tervehdyttää. Saneerausmenettelyllä puututaankin velallisyrityksen toimintamalleihin sekä tehdään velkajärjestelyitä yrityksen talouden elvyttämiseksi. Saneerausmenettelyä sääntelee laki yrityksen saneerauksesta.
Syytä on myös huomata, että saneerausmenettely on ensisijainen keino konkurssiin nähden, jos samanaikaisesti on vireillä hakemus yrityksen saneraamiseksi sekä konkurssiin asettamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos yritys päätyy saneeraukseen, konkurssihakemus raukeaa, ja mikäli taas saneerausmenettely hylätään, jatkuu konkurssihakemuksen käsittely.
Sekä velkoja että velallisyritys itse voivat tehdä hakemuksen yrityssaneerauksen aloittamiseksi. Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että pääsääntöisesti yritys itse tekee hakemuksen. Hakemus yrityksen saneeraamiseksi tehdään usein tilanteessa, jossa yritys on joutunut maksuvaikeuksiin. Yritykseltä edellytetäänkin saneerausmenettelyyn pääsemiseksi maksukyvyttömyyttä taikka sitä on uhattava maksukyvyttömyys. Maksuvaikeuksien tulee kuitenkin olla sellaisia, että saneerausmenettelyllä on mahdollista elvyttää yrityksen toiminta.
Toisena vaihtoehtona saneerausmenettelyn aloittamiselle on se, että riittävän merkittävä määrä velkojia tekee yrityksen kanssa yhdessä saneerausmenettelyhakemuksen taikka puoltavat yrityksen itsensä tekemää hakemusta. Yhteishakemuksilla on vahva asema, sillä tällaisissa tilanteissa päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta voidaan tehdä ilman selvitystä yrityksen taloudellisesta tilanteesta.
Päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta tekee tuomioistuin. Jos saneerausmenettely aloitetaan, määrää tuomioistuin samalla pääsääntöisesti selvittäjän hoitamaan saneerausmenettelyn toteuttamista. Selvittäjän lisäksi asetetaan usein myös velkojatoimikunta edustamaan velkojia saneerausmenettelyssä. Velkojatoimikunnan tehtävänä on avustaa selvittäjää tälle kuuluvien tehtävien hoidossa sekä valvoa velkojien lukuun selvittäjän toimintaa.
Saneerausmenettelyssä keskeisimmässä roolissa on saneerausohjelman laatiminen. Ensiksi saneerausohjelmasta laaditaan selvittäjän johdolla ehdotus saneerausohjelmaksi. Selvittäjä neuvottelee tässä vaiheessa myös velallisyrityksen ja velkojien kanssa ohjelman sisällöstä. Ohjelma koostuu selvityksestä yrityksen taloudellisesta asemasta sekä toimenpiteistä ja järjestelyistä, joilla yrityksen toimintaa tullaan jatkamaan, muuttamaan taikka joiltain osin mahdollisesti lopettamaan. Toimenpiteet ja järjestelyt voivat koskea muun muassa sitä, missä laajuudessa yritys tulee toimintaansa jatkamaan, henkilöstön järjestyä koskevia toimenpiteitä sekä velkoja koskevia järjestelyitä.
Kun ehdotus saneerausohjelmasta saadaan valmiiksi, toimitetaan se tuomioistuimelle. Tuomioistuin vahvistaa ehdotuksesta saneerausohjelman, jos tarpeeksi suuri osa velkojista kannattaa ohjelman hyväksymistä. Tämän jälkeen yritys alkaa toteuttamaan vahvistettua saneerausohjelmaa. Yrityksen saneerausohjelman toteuttamista valvomaan voidaan samalla asettaa valvoja. Valvojan tehtävänä on valvoa saneerausohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden ja järjestelyiden toteuttamista sekä pitää velkojatoimikunta tietoisena saneerausohjelman etenemisestä.
Vahvistetussa saneerausohjelmassa määritellään ohjelman toteuttamisen kesto. Ohjelmien kestot vaihtelevat paljon tapauksesta riippuen. Kestot voi olla ajaltaan päiviä taikka vuosia taikka kesto voidaan sitoa esimerkiksi siihen, että yritys saa maksuvelvoitteensa suoritettua. Joka tapauksessa saneerausohjelman kesto pyritään toteuttamaan siten, että yritys on selvinnyt ohjelman päättyessä maksuvaikeuksistaan ja pystyy jatkamaan liiketoimintaansa.
Mahdollista kuitenkin on, ettei velallisyritys syystä tai toisesta toteuta saneerausohjelmaa. Tällöin seurauksena voi olla ohjelman raukeaminen. Yhtenä perusteena ohjelman raukeamiselle voi olla se, että yritys ei ole pystynyt parantamaan taloudellista asemaansa. Tämä johtaa usein myös yrityksen konkurssiin. Ohjelma voi myös raueta sillä perusteella, että velallisyritys rikkoo ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa. Myöskin jälkikäteen havaitut esteet ohjelman vahvistamiselle voivat olla peruste ohjelman raukeamiselle.
Saneerausohjelma voi raueta myös pelkästään yhden velkojan osalta. Tällöin kyse on velkajärjestelyn raukeamisesta. Velkajärjestely raukeaa pääsääntöisesti sillä perusteella, että velallinen olennaisella tavalla laiminlyö ohjelman mukaisen velvollisuutensa velkojalle. Velkojan on kuitenkin ensiksi asetettava kohtuullinen lisäaika velallisyritykselle suorutuksensa korjaamiseksi. Jos velallisyritys ei tämänkään jälkeen ole suoritustaan tehnyt, voi kyseeseen tulla velkajärjestelyn raukeaminen.
