Vuokrasopimuksen irtisanominen ja irtisanomisaika perustuvat lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta ja sen 7. lukuun. Irtisanominen on määrämuotoista ja irtisanomisaika on tarkkaan määräitely laissa. Lisäksi vuokrasopimuksen irtisanomisaikaan liittyvistä ongelmista on varsin kattava oikeuskäytäntö.
Irtisanomispäivän siirtäminen ja sopimussakot yleistyivät vuokraamisessa viime vuosikymmenen lopussa. Tällä hetkellä markkinoilla on siis varsin yleinen käytäntö siirtää irtisanomispäivää noin vuoden päähän ja sanktioida aikaisemmin tehty irtisanominen sopimussakolla.
Hyvin tehty vuokrasopimus helpottaa myös sen irtisanomista sekä irtisanoutumista. Kuten kaikissa sopimuksissa myös vuokrasopimuksessa on hyvä pitää mielessä, ettei ankarat yksipuoliset ehdot palvele yleensä ketään. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti, oli sitten kyseessä vuokralainen tai vuokranantaja ja lähtökohtaisesti tarkistaa mitä on sovittu vuokrasopimuksen irtisanomisajasta. Näillä neuvoilla pärjää jo yleensä pitkälle.
Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Siinä selvitämme miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.
Vuokranalennus perustuu lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta ja tarkemmin lain toiseen lukuun. Tärkeimmät pykälät tältä osin ovat toisen luvun 20 ja 23 §. Ensimmäisessä säädetään siitä, että asunnon tulee olla koko vuokrasuhteen riittävän hyvässä kunnossa. Jälkimmäisessä pykälässä taas säädetään ne tilanteet, joissa vuokranalennusta ja mahdollisesti vahingonkorvausta tulee maksaa.
Vuokranantajan osalta tärkein asia selkeästi on, että hän dokumentoi asiat hyvin. Tämän lisäksi erityisen tärkeää on, varsinkin pitkäkestoisissa haittatapauksissa, riittävin väliajoin tarkastaa ja dokumentoida, onko asunto tai osa sitä asuinkelvoton.
Vuokralaisen osalta tärkein asia on muistaa ilmoittaa viasta tai haitasta heti, kun sellaista vaan epäilee. Muun näytön puuttuessa ilmoitusajankohta saattaa olla ratkaisevassa roolissa, kun vuokranalennuksen ajankohtaa määritellään.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki on laadittu lähtökohtaisesti suojaamaan vuokralaista, koska kyseessä on henkilön käytössä oleva asunto. Vuokranantajaa suojaavat pykälät liittyvät lähtökohtaisesti vuokran maksamiseen ja siihen, miten vuokralaisen tulee asuntoa hoitaa.
Vuokravakuuden käyttämiselle on asetettu laissa varsin korkea kynnys. Tältä osin tulee kuitenkin muistaa, että myös huoneistoa vuokratessa vuokrasopimuksen merkitys on varsin suuri. Laissa kun lähdetään siitä, että juuri sopimuksessa sovitaan siitä, miten asuntoa käytetään ja mikä on sallittua ja mikä ei. Tavanomaisesta kulumisesta johtuvia korjaustarpeita ei kuitenkaan voida edes sopimuksella sälyttää vuokralaisen maksettavaksi.
Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Siinä selvitämme, miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.
Vuokralainen voi irtisanoa toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen. Vuokralaisen tulee ilmoittaa vuokrasopimuksen irtisanomisesta vuokranantajalle kirjallisesti irtisanomisilmoituksella, joka on toimitettava vuokranantajalle todistettavasti. Irtisanomisilmoituksen sisällölle ei ole asetettu muotovaatimuksia.
Vuokranantaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen antamalla vuokralaiselle kirjallisen irtisanomisilmoituksen, jossa on mainittu vuokrasuhteen päättymisajankohta sekä irtisanomisen peruste. Peruste voi olla melkein mikä vain, kunhan se on hyvän tavan mukainen. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta, kun kyse on vähintään vuoden kestäneestä vuokrasuhteesta, alle vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa irtisanomisaika on kolme kuukautta.
Vuokranantajalla on velvollisuus kertoa vuokralaiselle irtisanomisen syy. Irtisanomisperusteen on oltava hyvän tavan mukainen, mutta muuten irtisanomisperuste voi olla lähestulkoon mikä vain. Irtisanomisperusteena käytetään usein asunnon myyntiä tai asunnon ottamista vuokranantajan omaan käyttöön. Vuokralaisen ei puolestaan tarvitse perustella irtisanomisen syytä.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta sääntelee vuokrasopimuksen irtisanomista. Laki lähtee siitä, että irtisanoa voi ainoastaan toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen laissa määriteltyjä irtisanomisaikoja noudattaen. Määräaikaista vuokrasopimusta ei siten voi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta irtisanoa. Lisäksi laki määrittää, miten irtisanomisilmoitus tulee tehdä.
Vuokrasopimuksen voi purkaa vain olennaisissa sopimusrikkomustilanteissa. Laissa asuinhuoneistojen vuokrauksesta on säännelty purkuperusteet, jotka oikeuttavat purkamaan vuokrasopimuksen. On kuitenkin huomioitava, että purkuperusteen ollessa vähäinen, purkuoikeutta ei ole.
Määräaikainen vuokrasopimus on mahdollista purkaa, jos vuokralaisella tai vuokranantajalla on lain mukainen peruste purkaa vuokrasopimus. Vuokrasopimuksen määräaikaisuudella ei siten ole merkitystä purkuoikeuden käyttämisen kannalta.
Vuokranantaja saa purkaa vuokrasopimuksen, jos jokin laissa mainittu purkuperuste täyttyy ja tällaisella menettelyllä on vähäistä suurempi merkitys vuokranantajalle. Vuokranantajalle syntyy oikeus purkaa vuokrasopimus esimerkiksi tilanteissa, joissa:
Häätö edellyttää aina jonkin vuokrasopimuksen purkuperusteen olemassaoloa. Osa purkuperusteista edellyttää kirjallisen varoituksen antamista ennen kuin vuokralaisen voi häätää, osassa tilanteista vuokranantaja voi häätää vuokralaisen ilman varoituksen antamista. Huomautus on kuitenkin tärkeää erottaa kirjallisesta varoituksesta. Huomautus ei ole rinnastettavissa varoitukseen, sillä se on lievempi toimenpide, jolla vuokranantaja haluaa vuokralaisen kiinnittävän huomiota moitittavaan käytökseensä ja muuttavan sitä. Vuokranantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta huomautusten antamiseen, vaan hän saa halutessaan myös antaa suoraan varoituksen tai häädön tilanteesta riippuen.
Vuokralaisen saa pois hakemalla käräjäoikeudelta häätötuomion. Häätötuomion saatuaan vuokranantajan on toimitettava häätötuomio ulosottoviranomaiselle. Vuokranantaja ei näin ollen voi itse lähteä vuokralaista häätämään, vaan konkreettinen häätötoimenpide on jätettävä ulosottoviranomaisen hoidettavaksi.
Uusimmat asunnon vuokraamiseen liittyvät artikkelit
Jaa Laki Lehtosen sivut
FHRA
IFTTA