Konkurssi

Oikeudellinen artikkeli
Markkinataloudessa on normaalia, että yrityksiä tulee markkinoille ja samanaikaisesti yrityksiä poistuu markkinoilta. Yhtenä syynä markkinoilta poistumiseen on se, ettei yritystoiminta enää ole kannattavaa ja tilanne on päätynyt siihen pisteeseen, ettei yritys enää pysty vastaamaan veloistaan. Tämä johtaa usein yrityksen konkurssiin.
Konkurssi

Konkurssi

Markkinataloudessa on normaalia, että yrityksiä tulee markkinoille ja samanaikaisesti yrityksiä poistuu markkinoilta. Yhtenä syynä markkinoilta poistumiseen on se, ettei yritystoiminta enää ole kannattavaa ja tilanne on päätynyt siihen pisteeseen, ettei yritys enää pysty vastaamaan veloistaan. Tämä johtaa usein yrityksen konkurssiin. Seuraavaksi tehdään selvennys siitä, miten konkurssi pääpiirteissään etenee. Konkurssilaki sääntelee konkurssin toteuttamista ja sisältöä.

Konkurssiin asettaminen

Hakemuksen yrityksen asettamisesta konkurssiin voi tehdä sekä velkoja että velallisyritys itse. Konkurssia ei kuitenkaan käynnistetä kevein perustein, sillä konkurssi on yrityksen kannalta lopullinen yritystoiminnan päättävä toimenpide. Ennen konkurssin käynnistämistä onkin tärkeä varmistua, että konkurssi on tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi velkojan muutaman sadan euron saatavalla ei vielä pääsääntöisesti voida hakea yritystä konkurssiin.

Konkurssiin haettavalta yritykseltä edellytetäänkin merkittävämpiä maksuvaikeuksia. Yrityksen edellytetään olevan joko maksukyvytön taikka ylivelkainen, jotta yritys voidaan asettaa konkurssiin. Maksukyvytön yritys on pysyvästi maksukyvytön eli jos havaitaan, että yrityksellä on vain tilapäisiä maksuvaikeuksia, ei yritystä voida asettaa konkurssiin. Yrityksen ylivelkaisuus ilmenee taas tilanteessa, jossa yritys on selvitystilassa eli sitä ollaan jo lopettamassa. Mikäli tässä selvitystilavaiheessa ilmenee, ettei yrityksen varat riitä velkojen maksamiseen, voidaan yritys asettaa konkurssiin.

Konkurssiin asetettu yritys

Kun tuomioistuimen päätöksellä yritys asetetaan konkurssiin, menettää yritys tällöin oikeuden määrätä omaisuudestaan. Yrityksen omaisuus siirtyy konkurssipesään ja siten velkojien vallintaan. Tässä vaiheessa tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja ottaa vastatakseen konkurssin etenemisen. Pesänhoitaja laatii yrityksen varoista ja veloista pesäluettelon sekä yrityksen konkurssia edeltäneestä toiminnasta velallisselvityksen. Velallisselvitys antaa yleiskuvan konkurssin syistä ja velallisen talouden hoidosta.

Pesäluettelon tekemisen jälkeen velkojien on syytä olla hereillä, jotta he eivät menetä oikeutta jako-osuuteensa konkurssissa. Pesänhoitaja nimittäin määrää tässä vaiheessa valvontapäivän. Valvontapäivällä tarkoitetaan sitä, että velkojien tulee ilmoittaa ilmoitettuun valvontapäivään mennessä saatavansa konkurssiin asetetulta yritykseltä. Tietyissä tilanteissa saatava otetaan kuitenkin huomioon ilman valvontailmoituksen tekemistäkin. Haittaa ei kuitenkaan ole, mikäli epävarmoissa tilanteissa valvoo silti saatavansa.

Valvontapäivän jälkeen pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen eli ehdotuksen siitä, miten pesän varat jaetaan velkojien kesken. Velallisyrityksellä ja velkojilla on mahdollisuus jakoluetteloehdotuksen saatuaan antaa omat eriävät mielipiteensä ehdotuksen sisällöstä. Tämän pohjalta pesänhoitaja laatii valmiin jakoluettelon, jonka tuomioistuin vahvistaa.

Konkurssin päättyminen

Kun tuomioistuin on vahvistanut jakoluettelon, voi pesänjakaja laatia lopputilityksen. Lopputilityksestä ilmenee velkojien lopulliset jako-osuudet sekä selvitys konkurssipesän hallinnosta. Velkojien tulee vielä hyväksyä tämä pesänjakajan lopputilitys. Tämän jälkeen pesänhoitaja ilmoittaa lopputilityksen hyväksymisestä Oikeusrekisterikeskukselle ja maksaa velkojien jako-osuudet. Näin täysimittainen konkurssi on saatettu loppuun.

Aina ei kuitenkaan tilanne ole sellainen, että konkurssi suoritetaan edellä mainitusti loppuun asti. Konkurssi voi nimittäin myös raueta taikka peruuntua. Konkurssin raukeamisia tapahtuu paljon yrityksen varojen vähäisyyteen perustuen. Konkurssi voi raueta silloin, kun velkojille konkurssipesän varoista tuleva kertymä jäisi niin vähäiseksi, ettei konkurssin jatkaminen ole tarkoituksenmukaista. Konkurssi voi lisäksi raueta myös sillä perusteella, että konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten suorittamiseen.

Konkurssien peruuntumiset ovat myös yleisiä. Hakemus konkurssin peruuntumiseksi on kuitenkin tehtävä nopeasti; kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun velallinen on asetettu konkurssiin. Lisäksi edellytetään, että peruuntumiselle on pätevä syy. Pätevä syy on esimerkiksi se, että velkoja on saanut konkurssiin asettamisen jälkeen täyden suorituksen, eikä muilla velkojilla ole samanlaista intressiä jatkaa konkurssia. Tällöin konkurssin jatkaminen ei enää ole tarkoituksenmukaista.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Scroll to Top