Kiinteistön hallinnanjakosopimus

Asumiseen liittyvä artikkeli
Hallinnanjakosopimuksella sovitaan yhteisesti omistetun kiinteistön hallinnan ja käytön jakamisesta.
Kiinteistön hallinnanjakosopimus

Hallinnanjakosopimuksella sovitaan yhteisesti omistetun kiinteistön hallinnan ja käytön jakamisesta. Omistussuhteisiin ja niiden muutoksiin ei siten tällä sopimuksella tehdä muutoksia. Hallinnanjakosopimuksia sääntelee niitä varten luotu oma laki, laki eräistä yhteisomistussuhteista. Tässä artikkelissa tuodaan esiin tärkeimmät kiinteistöjen hallinnanjakosopimusten käyttöalaan sekä niiden tekemiseen ja sisältöön liittyvät seikat.

Kiinteistöt yhteisomistuskohteina

Kiinteistöjä on mahdollista omistaa yhteisesti. Joissain tilanteissa kiinteistön lohkominen tai halkominen voi olla tarkoituksenmukaisin ratkaisu kiinteistön jakamiseksi. Tällöin jokainen saa oman kiinteistönsä. Aina tämä ei kuitenkaan ole optimaalisin ratkaisu. Esimerkkinä voidaan mainita paritaloasuminen. Useinkaan optimaalisinta ei ole lohkoa tai halkoa paritalokiinteistöä, vaan näissä tilanteissa tarkoituksenmukaisimmaksi vaihtoehdoksi muodostuu hallinnanjakosopimuksen tekeminen. Tällöin määräosin omistetun paritalokiinteistön käyttö ja hallinta jaetaan hallinnanjakosopimuksella.

Hallinnanjakosopimuksen muoto

Hallinnanjakosopimuksen osapuolilla on mahdollisuus tehdä haluamanlaisensa sopimus. Hallinnanjakosopimuksille ei siten ole asetettu lailla erityisiä muoto- taikka sisältövaatimuksia. Muoto- ja sisältövapaudesta huolimatta hallinnanjakosopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Kirjallinen sopimus auttaa mahdollisissa riitatilanteissa todistamaan, mitä hallinnan jaosta on todellisuudessa sovittu.

Hallinnanjakosopimuksen sisältö

Hallinnanjakosopimukseen kannattaa sisällyttää kaikki hallinnan jakamisen ja käytön kannalta tärkeä ja oleellinen tieto. Sopimukseen kirjataan ensinnäkin sopimuksen osapuolet sekä sopimuksen kohteena oleva kiinteistö. Sopimukseen kirjataan myös jokaisen omistajan omistusosuus kiinteistöstä. Tämä on tärkeää, koska omistusosuudet eivät ole vakioita ja kiinteistöjen omistus on voitu jakaa tasajaosta poikkeavalla tavalla. Mahdollista on myös esimerkiksi se, että yhteisomistuksessa olevalla kiinteistöllä sijaitsee vain esimerkiksi toiselle kuuluvia rakennuksia tai maa-alueita.

Itse kiinteistöstä on tärkeää antaa tarkat tiedot. On tärkeää, että sopimuksesta ilmenee kiinteistön tarkka sijainti; sijaintikunta, kylän tai kaupunginosan nimi tai kaupunginosan numero sekä tilan nimi ja rekisterinumero tai korttelin ja tontin numerot. Lisäksi sopimukseen tulee kirjata kiinteistön kiinteistötunnus taikka määräalaa jaettaessa, määräalan tunnus.

Sopimuksen ydin on sopiminen siitä, miten kiinteistön hallinta ja käyttö jaetaan; esimerkiksi miten jaetaan kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja maa-alueet. Jos kiinteistö on rakentamaton tontti, voidaan hallinnanjakosopimuksella sopia rakennusoikeudesta. Jakoa selventämään voidaan käyttää karttaliitteitä. Koska hallinnanjakosopimus on vapaamuotoinen sopimus, on osapuolten mahdollista tehdä juuri sellainen sopimus, joka ottaa huomioon kyseisen kiinteistön yksityiskohdat. Mahdollista esimerkiksi on, että kiinteistön maa-alue jätetään yhteiseen hallintaan joko osittain tai jopa kokonaan.

Jos hallinnanjakosopimuksessa sovitaan jätettäväksi jotkin rakennukset tai maa-alueet yhteishallintaan, on tärkeää sopia myös siitä, miten vastuut jakautuvat näiden osalta. On sovittava, miten vastuut yhteisten alueiden tai rakennusten hoidosta ja kunnossapidosta järjestetään ja miten niistä aiheutuvat kustannukset jaetaan. Sopimukseen on hyvä ottaa maininnat esimerkiksi parkkipaikkojen, leikkipaikkojen ja kulkuväylien käytöstä sekä hoidosta. Lopuksi osapuolten tulee allekirjoittaa hallinnanjakosopimus.

Lisäksi hallinnanjakosopimusta tehdessä on syytä huomioida se, että eteen saattaa tulla tilanteita, joissa sopimusta halutaan muuttaa. Jos mitään ei ole sovittu, voidaan ehtoja muuttaa, mikäli kaikki osapuolet suostuvat muutoksiin. Mahdollista on kuitenkin myös se, että osapuolet sopivat jo sopimusta tehtäessä ehdoista, jotka määrittävät sen, missä tilanteissa ja milloin sopimusta voidaan muuttaa.

Sopimuksen voimassaolo ja kirjaaminen

Hallinnanjakosopimukseen kannattaa kirjata sopimuksen voimassaolo. Hallinnanjakosopimukset voidaan tehdä sekä määräaikaisina että toistaiseksi voimassa olevina. Mikäli voimassaolosta ei sovita mitään nimenomaisesti, on sopimus tällöin voimassa toistaiseksi. Jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, on tärkeää muistaa kirjata sopimukseen, miten sopimus voidaan irtisanoa. Tämä on senkin vuoksi tärkeää, koska niin pitkään kuin hallinnanjakosopimus on voimassa, ei yhteisomistussuhdetta voida purkaa kiinteistön myyntiä vaatimalla.

Kun hallinnonjakosopimus on tehty, kannattaa sen kirjaamista hakea Maanmittauslaitokselta. Hallinnanjakosopimus voidaan kirjata lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tämän avulla hallinnonjakosopimus sitoo myös yhteisomistuksessa olevan määräosan uutta omistajaa. Jos sopimusta ei ole kirjattu, ja uusi omistaja ei ole tietoinen tällaisesta sopimuksesta, ei se tule myöskään häntä sitovaksi.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Scroll to Top