Autoriitoihin tolkkua – kuluton korjaaminen tarkoittaa oikeasti 0 euroa!

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan korjaus on suoritettava niin, ettei ostajalle aiheudu kustannuksia. Lain sanamuoto on yksiselitteinen ja sen perusteella kustannuksia ei saa aiheutua ostajalle.
Autoriitoihin tolkkua – kuluton korjaaminen tarkoittaa oikeasti 0 euroa!

Käyn tässä artikkelissa läpi yhtä mielenkiintoisimmista asioista, joita kuluttajansuojaan ja kuluttajansuojalain soveltamiseen liittyy. Jäljempänä kirjoittamani asia liittyy siihen, kuinka oikaisu tulisi suorittaa kuluttajansuojalain perusteella ja koska kuluttajan ei tarvitse enää hyväksyä vian korjaamista vaan hän voi vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua.

Artikkeliin oikeasti kiteytyy kaikki se, miksi yli viisi vuotta sitten päätin lähteä Kuluttajavirastosta ja perustaa oman lakitoimiston, joka keskittyy kuluttajariitoihin. Minun oli pakko kirjoittaa tämä artikkeli heti kun sain käsiini viime perjantaille päivätyn tuomion. Asiaa ajoi päälakimiehemme Mikko Laakso. Kyseinen riita koski autokauppaan liittyvää isointa mörköä, eli sitä tarvitseeko kuluttajan maksaa vian korjauksesta, kun autoliike vaatii kuluttajaa osallistumaan 50 %:lla korjauskustannuksiin, sillä verukkeella, että auton arvo nousee korjatessa. Vaikka tuomio ei ole vielä lainvoimainen ja vastapuoli siitä saattaa valittaa Hovioikeuteen, oli minusta kyseinen voitto niin makea, että siitä oli pakko kirjoittaa artikkeli.

Tarkoittaako kuluton auton korjaaminen oikeasti 0 euroa?

Tällä hetkellä vastaus tuohon otsikossa esitettyyn kysymykseen riippuu, keneltä sen kysyy. Jos kysymys esitetään kuluttajavirastolle tai kuluttajariitalautakunnalle, vastaus on ei. Tämä vanhana kuluttajavirastolaisena tietysti nyppii minua suunnattomasti. Jos kysymys esitetään yleisissä tuomioistuimissa, vastaus on kyllä.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 18.2.2022 antamassa tuomiossa (L 761/2021/2953) todetaan:

”Tässä tapauksessa Autoliike A on tarjoutunut korjaamaan virheen, mutta vaatinut virheen korjauksen ehtona, että Kuluttaja osallistuu kustannuksiin vähintään 2.000 eurolla. Perusteena tähän on ollut se, että Autoliike A:n mukaan Kuluttaja olisi hyötynyt korjauksesta ja siten ollut velvollinen osallistumaan korjauksen kustannuksiin. Tämä väite perustuu siihen, että auton arvo kasvaa, kun siihen asennetaan uusia osia ja siten Kuluttajan ostama auto on arvokkaampi kuin alkuperäisen sopimuksen mukaan ja siten Kuluttaja saa korjauksesta hyötyä rikastumiskiellon vastaisesti.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan korjaus on suoritettava niin, ettei ostajalle aiheudu kustannuksia. Lain sanamuoto on yksiselitteinen ja sen perusteella kustannuksia ei saa aiheutua ostajalle. Kuluttajalainsäädännön tarkoituksena on suojata kuluttajaa ja varmistaa, että kuluttajalla on myös tosiasiallisesti tehokas tapa saada oikeutensa toteutettua (C-404/06 Quelle, 17.4.2008, kohdat 33–42). Autoliike A ei siten ole voinut asettaa korjauksen ehdoksi sitä, että Kuluttaja osallistuu kustannuksiin.”

JES!

Miten tuomio vaikuttaa autoriitoihin

Tämän edestä minä ja myöhemmin koko Laki Lehtosen porukka on tehnyt hartia voimin töitä nyt yli viisi vuotta. Tietysti järkyttävintä tässä on se, että koko tämän ajan ja viimeisen parinkymmenen vuoden ajan varsinkin Kuluttajariitalautakunta on säännönmukaisesti katsonut, että autokaupalla sekä tietysti muilla elinkeinonharjoittajilla on ollut oikeus lainvastaisesti vaatia kuluttajia osallistumaan autojen, veneiden tai muiden tavaroiden korjaamiseen, sillä verukkeella, että tavaran arvo nousee sitä korjatessa.

Vaikka kuluttajansuojalaki muuttui vuoden alusta, ei muutos käräjäoikeudessa saavutettua voittoa himmennä millään tavalla. Uusi laki lähtee virheen oikaisussa periaatteessa samalta tasolta ja tuo yllä kuvailtu tilanne kuluttajien rahastamiseksi olisi todennäköisesti jatkunut muutoksesta huolimatta. Uusi laki tuo tietysti omat vivahteensa lakiin, mutta itse näkisin, että se pikemminkin parantaa kuluttajan asemaa.

Loppukaneetiksi totean vielä, että käräjäoikeus tuomitsi kyseisen kaupan puretuksi sillä perusteella, ettei oikaisua ollut tehty kuluttomasti. Tuomiossa vastaaja velvoitettiin maksamaan kuluttajan oikeudenkäyntikulujen lisäksi muun muassa seisontapäiväkorvaus siltä ajalta, kun auto oli käyttämättä. Tuohon seisontapäiväkorvaukseen palaan seuraavassa artikkelissa, kun sekin on varsin hieno osoitus tuomioistuimen laintulkinnasta.

Autokaupan ja auton korjauksiin liittyvissä virhetilanteissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen kuluttajansuojalain 5 ja 8 luvuista. Tämän lisäksi asiakkaan käytettävissä on myös Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n kattava osaaminen autoihin liittyvästä tekniikasta, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.

(Kuvassa: Laki Lehtosen päälakimies Mikko Laakso löysi isosedän jäämistöstä salkullisen 50- ja 60 -luvun autoesitteitä.)

Kuluttajan kannattaa ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaneuvonta antaa maksutta apua kuluttajaa kohdanneisiin ongelmiin. Jos ongelmaa ei saada ratkaistuksi kuluttajaneuvonnan avustuksella, voi kuluttaja viedä asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi tai kääntyä lakimiehen puoleen.

Auton on tietysti vastattava sitä mitä autosta on sovittu ennen kaupan tekemistä ja miten autoa on markkinoitu. Lisäksi auton on oltava tieliikennekelpoinen, jos tästä ei ole kirjallisesti sovittu ennen kauppoja. Tieliikennekelpoinen tarkoittaa kansankielellä sitä, että auton tulee olla siinä kunnossa, että sen voi katsastaa.

Kuluttajansuojalaki sääntelee elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä kaupankäyntiä. Laki antaa elinkeinonharjoittajalle raamit, joiden puitteissa tämän tulee toimia. Kuluttajansuojalailla on tärkeä merkitys kaupankäynnin osana, sillä se suojaa oletusarvoisesti heikommassa asemassa olevaa kuluttajaa elinkeinonharjoittajaa vastaan.

Markkinointi on hyvän tavan vastaista, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Esimerkiksi syrjivä tai väkivaltaa sisältävä markkinointi on hyvän tavan vastaista. Alaikäisiin kohdistuva tai heidät tavoittava markkinointi on hyvän tavan vastaista myös, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta ja herkkäuskoisuutta.

Jaa tämä artikkeli

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Vieritä ylös